Kunnon multa on terveydelle kultaa – vältä turvetta

Teksti Marja Ollakka, kuvat Mika Saarenpää ja Unsplash 

Kaupunkilaisen terveyttä edistävää mikrobialtistusta voi lisätä helpoimmin kasvattamalla jotain mullassa – vaikkapa parvekelaatikossa. Tutkija Mika Saarenpää neuvoo käyttämään kasvualustana kunnon multaa turpeen sijasta.

”Työpäivän päättyessä termariin kuumaa teetä ja illaksi metsään! Luonto on koko terveyteni – ja myös mielenterveyteni – kulmakivi”, Mika Saarenpää kertoo.

Mika Saarenpää, 34, tutki väitöstyössään, miten kaupungeissa asuvien immuuniterveyttä edistävää mikrobialtistusta voitaisiin lisätä helposti esimerkiksi kaupunkiviljelyn avulla.

”Sisäviljely mahdollistaa terveyttä edistävän mikrobialtistuksen lisäämisen helposti, ympäri vuoden. Sitä voitaisiinkin hyödyntää yhä enemmän kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissakin”, Saarenpää sanoo.

Viljelykokeita sisätiloissa

Saarenpään väitöstutkimuksessa koehenkilöt kasvattivat syötäviä kasveja sisällä. Kasvatuskoe aloitettiin helmikuussa, jotta minimoitaisiin ulkoa tuleva mikrobikuorma.

Koeryhmä käytti viljelyksissä metsämaanpohjaa jäljittelevää kasvualustaa, jonka mikrobiston monimuotoisuus on korkea.

Kuukauden viljely kasvatti koehenkilöiden ihon bakteeriston monimuotoisuutta ja oli yhteydessä tulehdusta hillitsevän sytokiinin kasvuun veressä. Kontrolliryhmä käytti puolestaan mikrobimonimuotoisuudeltaan alhaista kasvuturvetta. Heillä ei nähty muutoksia veressä tai ihon bakteeristossa.

”Väitöskirjani merkittävin tulos onkin mielestäni se, että kaupunkilaisten terveyttä edistävää mikrobialtistusta voidaan lisätä helposti”, Mika Saarenpää sanoo.

”Tärkeintä on säilyttää kaupungeissa mahdollisimman paljon olemassa olevaa biodiversiteettiä. Jos sitä ei enää ole, se voidaan tuoda takaisin esimerkiksi kasvattamalla kasveja mullassa.”

Tulehdusta hillitsevän sytokiinin määrä kasvoi veressä.

Koehenkilöt kasvattivat parvekkeellaan retiisin taimia. Tutkija suosittelee kasvattamaan aluksi tiheän kasvuston, jota voi sitten harventaa pariin otteeseen leivänpäällisiksi ja jättää loput kasvamaan juurekkaiksi.

Multavinkit kasvattajille

Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella turve ei lisää ihon mikrobiston monimuotoisuutta samalla tavalla kuin tutkimuksessa käytetty erikoismulta, joka lisäsi esimerkiksi proteobakteerien monimuotoisuutta tutkittavien iholla.

Proteobakteereja ovat esimerkiksi maaperässä ja vesissä yleiset ammoniakkia hapettavat bakteerit, jotka ovat olleet yleisiä ihmisen iholla ennen synteettisten pesuaineiden käyttöä. Silloin ne tuottivat hien ammoniakista nitriittiä ja typpioksidia, jotka ovat kulkeutuneet ihon läpi ja vaikuttaneet puolustusjärjestelmän toimintaan.

Suosi multaa, jossa on paljon kompostoituja osia.

”Tutkimuksessa käytetty erikoismulta jäljittelee metsänpohjaa. Siitä on muun muassa kompostia, lehtiä ja haketta. Sitä ei tietenkään saa kaupasta, mutta siellä kuluttajan kannattaa etsiä tuotetta, jossa olisi mahdollisimman paljon kompostoituja osia ja mahdollisimman vähän turvetta”, Mika Saarenpää sanoo.

Turve on luonnostaan vähämikrobista ja lisäksi sen nostamisen ympäristövaikutukset ovat negatiivisia. Monissa kestävämmiksi mainostetuissa kasvualustoissa turve on ainakin osittain korvattu kasvusammalella, jolla on omat ongelmansa, mutta ainakin se uusiutuu nopeammin kuin turve.

”On vaikeaa löytää kasvualustaa, jossa ei olisi turvetta tai kasvusammalta. Itse valitsisin kaupasta tällä hetkellä ehkä toisen näistä: Kekkilän Kestävä+ turpeeton Kasvumulta tai Biolan Turpeeton Puutarhamulta”, Saarenpää neuvoo.

Raparperi on helppo ja satoisa kasvi, joka sopii parvekkeellekin.

Kannattaa kasvattaa syötävää itse

Parvekkeella tai kotipihalla voi kasvattaa kaikenlaisia kasveja. Mika Saarenpää itse suosii syötävien kasvien kasvattamista, koska silloin voi saada mikrobialtistusta myös niiden syömisen kautta.

”Tällöin pitää käyttää kasvualustaa, joka on testattu turvalliseksi – kaupalliset alustat ovat tällaisia. Kasvikset pitää myös huuhdella ennen syömistä.”

”Bokashi-fermentointi onnistuu helposti kaupunkikämpässäkin.””

Muita kuin syötäviä kasveja kasvattaessaan hän ei vaihda laatikon multaa joka vuosi kokonaan, vaan lisää siihen bokashi-menetelmällä tuotettua esikompostia.

”Bokashi-fermentointi onnistuu helposti kaupunkikämpässäkin. Sen avulla saa omista keittiöjätteistä tuotettua ravinne- ja mikrobirikasta esikompostoitua materiaalia ja fermentaationestettä. Bokashi-esikompostista voi tuottaa myös ravitsevaa multaa jälkikompostoinnin avulla, jota suositellaan tehtäväksi aina bokashoinnin yhteydessä. Sisätiloissa sitä ei voi kuitenkaan tehdä.”

Ihmisen terveys on osa luonnon terveyttä

Mika Saarenpää halusi tuottaa väitöstutkimuksensa avulla lisää tietoa luonnon terveysvaikutuksista, etenkin fyysisistä, joista tiedetään vielä verrattain vähän. 

Hän teki tutkimuksensa osana Hyvinvointia biodiversiteetti-interventioilla-hanketta (BIWE).

”Tutkimustyön kautta olemme onnistuneetkin todistamaan, että ihmisten terveys on osa muiden lajien ja luonnon terveyttä. Toivomme, että tutkimusten kautta onnistumme antamaan painavia lisäargumentteja luonnon monimuotoisuuden suojelulle, etenkin kaupungeissa. Jatkan edelleen samojen tutkimusteemojen parissa, mutta pyrin myös saattamaan tutkimustuloksiamme entistä paremmin päättäjien ja kaavoittajien tietoon esimerkiksi koulutusten kautta.”

Mika Saarenpään väitöskirja Boosting Beneficial Microbial Exposure of Urbanites through Nature-Based Recreation and Biodiverse Elements tarkistettiin 24.5.2024 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Max Häggblom (Rutgers, the State University of New Jersey) ja kustoksena dosentti Johan Kotze Helsingin yliopistosta.

Lue lisää:

Mika Saarenpää ORCID-tietokannassa

Myrkyllisestäkin levästä syntyy uutta – Mari Granström palkittiin

Mitäs huomenna syötäisiin? – Sijoittaja Lauri Reuter kertoo reseptinsä

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä