Teksti Juulia Talvitie, kuvat Congrui Tan ja Juulia Talvitie
Suomalaiset lukiolaiset osallistuivat heinäkuun lopussa kuudensiin yhteispohjoismaisiin kemiakilpailuihin (6th Nordic Chemistry Olympiad, NChO) ja 55. kansainvälisiin kemiaolympialaisiin (55th International Chemistry Olympiad, IChO). NChO järjestettiin Kööpenhaminassa ja IChO Zürichissä.
Molemmat kilpailut koostuivat viisituntisesta kokeellisesta osasta sekä viisituntisesta teoriaosasta.
Tämänvuotiset kilpailut olivat erityisen odotetut, sillä koronapandemian vuoksi IChO on järjestetty vuosina 2020–22 etänä ja pelkkänä teoriakokeena. NChO onnistuttiin pitämään viime vuonna Reykjavíkissa, mutta Norja jäi pois lentolakkojen vuoksi.
Tällä kertaa mukana NChO:ssa olivat kaikki viisi pohjoismaata, ja IChO:ssa osallistujamaita oli historialliset 88.
Suomen kilpailijoiden sijoitukset
|
Kilpailija |
Kotikunta |
Lukio |
NChO-tulos |
IChO-tulos |
|
Nikolas Juhava |
Helsinki |
Ressun lukio |
Pronssi (7.) |
Pronssi (194.) |
|
Aino Koskinen |
Järvenpää |
Järvenpään lukio |
Pronssi (8.) |
Kunniamaininta (235.) |
|
Paulus Pöykkö |
Oulu |
Laanilan lukio |
Pronssi (9.) |
Kunniamaininta (231.) |
|
Severi Sulander |
Sipoo |
Töölön yhteiskoulun lukio |
Pronssi (10.) |
(256.) |
Sekä kansainvälisissä että yhteispohjoismaisissa kilpailuissa kultaa saa osallistujista 10 prosenttia, hopeaa 20 prosenttia ja pronssia 30 prosenttia. Lisäksi IChO:ssa jaetaan kunniamaininnat 10 prosentille.
Yhteispohjoismaisissa NChO-kilpailuissa suomalaiset olivat keskenään erittäin tasaisia ja saivat kaikki pronssia peräkkäisillä sijoilla 7.–10.
Kansainvälisissä olympialaisissa IChO:ssa kilpailijoiden pistemäärät olivat myös lähellä toisiaan, mutta ensimmäisen ja viimeisen suomalaisen välille osui tällä kertaa sekä kunniamaininnan että pronssin raja.
Yhteensä 348 osallistujan kilpailussa suomalaisten parhaan tuloksen saavutti Nikolas Juhava pronssimitalillaan.
Kunniamaininnat jaettiin sijoille 218.–244., joista Paulus Pöykkö oli sijalla 231 ja Aino Koskinen sijalla 235.
Pohjoismaisten kilpailuiden, NChO:n, kaksi kultaa meni Ruotsille sekä isäntämaalle Tanskalle. Myös hopeamitaleista kolme jaettiin Tanskalle ja yksi Norjalle.
”Jäi hyvä fiilis”
Helsinkiläinen Nikolas Juhava kertoo, että kokeellisessa osassa oli täsmälleen ne kolme tehtävätyyppiä, jotka valmentajat olivat ennustaneet tulevan ja joita Suomen joukkue oli harjoitellut laboratoriossa ennen kisaa.
”Hyvästä valmistautumisesta huolimatta kvalitatiivisessa analyysissa ionien päättely osoittautui erityisen haastavaksi. Itse pidin paljon synteesistä ja titrauksista, mutta ei niissäkään päässyt helpolla, ei etenkään toisessa titrauksessa. Kokeellinen sujui, ja siitä jäi hyvä fiilis.”
Teoriakoe oli kilpailijajoukkueiden mielestä yleisesti ottaen hyvin vaativa.
”Laskurutiinilla ratkeavia tehtäviä oli todella vähän. Lähes jokaista kohtaa sai miettiä kunnolla. Kokeessa oli paljon komplekseihin liittyviä tehtäviä, mistä en pitänyt, sillä niitä ei ollut lähes lainkaan preparatiivisissa tehtävissä. Aikapaineesta huolimatta suurimpaan osaan kysymyksistä sai vastauksen”, Juhava kertoo.
”Orgaaninen osuus oli itselleni mieluisin. Se oli kevennys kokeen lopussa.”
Puhelimet pois kilpailijoilta
Olympialaismatkaan kuului kisaamisen lisäksi paljon muutakin.
Kööpenhaminassa vietetyt kaksi päivää kuluivat suurilta osin kokeiden parissa, mutta kilpailijat sekä osa mentoreista ehtivät myös Kööpenhaminan Tivoliin.
IChO puolestaan kesti 10 päivää, joista kaksi oli varattu matkustamiselle.
Heti Zürichiin laskeutumisen jälkeen kilpailijat ja mentorit erotettiin toisistaan. He eivät saa pitää keskenään yhteyttä ennen kuin kokeet ovat kokonaan ohi.
Tämän varmistamiseksi kilpailijoilta kerättiin ensimmäisten kuuden päivän ajaksi pois myös puhelimet, mikä tuotti matkaan pientä lisäjännitystä.
”Se oli mahtavaa! Kunpa niitä ei olisi annettu ollenkaan takaisin”, kommentoi Paulus Pöykkö puhelitonta viikkoa.
Ilman kännyköitä ei IChO:ssa aika ehtinyt käymään pitkäksi, sillä kalenteriin oli mahdutettu monenlaisia retkiä.
Kilpailijat vierailivat muun muassa Paul Scherrer Instituutissa (PSI) ja muutamissa Sveitsin eri kaupungeissa, kuten Bernissä ja Luzernissa.
Suomen joukkue järjesti oppaansa Congrui Tanin kanssa oman ekskursion Lindtin suklaamuseoon. Sieltä ei tietenkään päästy lähtemään tyhjin käsin.
Mentorit töissä yötä myöten
Suomen delegaatioon kuuluivat myös valmentajat Helsingin yliopistosta: Kjell Knapas (kemian valmennuskoordinaattori), Juulia Talvitie ja Jukka Puumi sekä IChO:ssa etätarkkailijana Miia Mäntymäki.
Zürichissä mentoreille tulivat hyvin tutuiksi Hotelli Crowne Plazan sisätilat, sillä kokeiden kääntäminen, tehtävien tarkistaminen sekä aamuyöhön venyneet juryn kokoukset veivät suuren osan ajasta.
Mentorienkin ohjelmaan oli kuitenkin sisällytetty useita retkiä, joista mieleenpainuvimmat olivat risteily Zürich-järvellä sekä vierailu Säntis-vuoren huipulla.
Kööpenhaminan ja Zürichin helteissä paahtuneita suomalaisia miellytti myös Säntisin 10 asteen lämpötila 2 500 metrin korkeudessa.
Mentorit pääsivät tutustumaan myös ETH Zürichin tutkimusinstituutteihin sekä Metrohmiin, joka valmistaa muun muassa automaattititraattoreita.
Takana valmennusleirejä ja kotitehtäviä
Suomen edustajat kansainvälisiin kemiakilpailuihin valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella. Jatkovalmennus käsittää kolme nelipäiväistä valmennusleiriä Helsingin yliopiston kemian osastolla sekä runsaasti kotitehtäviä.
Matemaattisten aineiden kilpailutoimintaa pyörittää Suomessa Matemaattisten aineiden opettajien liitto ry, joka rahoittaa toiminnan pääasiassa Opetushallituksen myöntämällä avustuksella. Tänä vuonna toimintaa ovat lisäksi tukeneet Opetusministeriö, Teknologiateollisuuden satavuotissäätiö ja Waldemar von Frenckellin säätiö.
Lue lisää:
Kemian olympiavalmentaja nauttii lahjakkaiden nuorten opettamisesta
