Teksti Miia Vatka, kuvat VTT ja Istock
VTT:n koordinoima EU-hanke osoittaa, että luonnonkasveista voi löytyä ratkaisuja sekä ihonhoitoon että kemikaalikuorman vähentämiseen. Tanskankuirimo tehoaa jopa MRSA-sairaalabakteeria vastaan.
VTT:n tutkijat yhdessä 16 kumppanin kanssa ovat löytäneet uusia, kosmetiikkateollisuuteen sopivia kasvipohjaisia ainesosia. Niillä on tieteellisesti osoitettu olevan tulehdusta ehkäiseviä ja ikääntymistä hidastavia vaikutuksia.
Löydökset tehtiin neljä ja puoli vuotta kestäneessä, kahdeksan miljoonan euron budjetilla toteutetussa tutkimuksessa. Se oli osa VTT:n koordinoimaa ja EU:n rahoittamaa kosmetiikka-ainesosien InnCoCells-hanketta. Hankkeeseen osallistui 11 Euroopan maata.
”Vaikutuksiltaan tieteellisesti osoitettuja ainesosia halutaan koko ajan ihonhoitotuotteisiin lisää. Samaan aikaan lainsäädäntö kieltää joidenkin kemiallisesti tuotettujen ainesosien käyttämisen” taustoittaa InnCoCells-hankkeen koordinaattori Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:ltä.
”Tilalle on löydettävä luonnollisempia ja turvallisempia korvaajia. Ikääntymisen vaikutusten hidastaminen taas on ollut jo pitkään kosmetiikkateollisuuden intresseissä.”
Hankkeessa testattiin alkujaan yli 100 standardoitua kasviuutetta 20 ihon biomarkkerin osalta. Näistä 25 uutetta osoittautui lupaaviksi uusiksi kosmetiikka-ainesosiksi ihonhoitoon.
Tarkempaan tutkimukseen ei valikoitu pelkästään luonnossa kasvavia kasveja, vaan mukana oli lisäksi neljällä eri tuotantotavalla saatavia kasviuutteita.
”Tutkimme viljeltyjä kasveja mutta myös kasvihuoneessa tuotettujen kasvien ilmajuuriuutteita sekä kasvien soluviljelmiä. Lisäksi selvitimme, voidaanko maatalous- ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntää kosmetiikkaan”, Oksman-Caldentey kertoo.
Tanskankuirimo toimii jopa MRSA-bakteeria vastaan
Löydöksiä etsittiin pääasiassa seoksista, sillä kasviperäisten uutteiden yksittäisillä yhdisteillä on usein synergiavaikutus.
Tietyillä kasveilla havaittiin muita merkittävämpiä löydöksiä. Suomenkin rannikoilla elävä, melko mitättömän näköinen tanskankuirimo on yksi näistä.
”Tanskankuirimolla havaittiin huomattavia antibakteerisia ja tulehdusta lievittäviä vaikutuksia. Se toimii aktiivisesti jopa MRSA-sairaalabakteeria vastaan”, Oksman-Caldentey kertoo.
Havannapaprikasta saadulla uutteella on puolestaan voimakas ihon ikääntymistä estävä vaikutus. Sen todettiin myös suojaavan ihosoluja stressiltä ilman ärsytysoireita – toisin kuin esimerkiksi markkinoilla yleistyneet retinoli tai C-vitamiini, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.
Basilikan karvajuuriuutteet taas erottuivat ainutlaatuisilla anti-kollagenaasi- ja anti-hyaluronidaasiaktiivisuuksillaan, vaikuttamatta ihon elastaasiin. Tämä viittaa siihen, että ne voivat torjua ikääntymisen merkkejä vaikuttamatta ihon normaaliin kosteustasapainoon.
Mullistava vaihtoehto parabeeneille
Hyvien ihovaikutusten lisäksi kasviuutteilla on kosmetiikassa muutakin käyttöä. Niillä voidaan korvata synteettisiä säilytysaineita, mikä taas tarkoittaa tuotteiden kemikaalikuorman pienenenemistä.
Luonnosta saatavat antimikrobiset yhdisteet tulevatkin Oksman-Caldenteyn mukaan mullistamaan kosmetiikkateollisuutta siinä vaiheessa, kun synteettiset säilöntäaineet, kuten parabeenit, kielletään kokonaan.
Kehitetyt uutteet ovat ekologisesti kestäviä. Kaikkien tuotantomenetelmien ja ainesosien ympäristövaikutukset on arvioitu elinkaarianalyysien avulla.
”Kuluttajat vaativat myös tutkimusnäyttöä kosmetiikan tehosta.”
Joku voisi kysyä, miksi VTT tutkii kosmetiikka-alaa.
Oksman-Caldentey ei näe siinä mitään ihmeellistä. Kosmetiikka ei ole sen vähempiarvoista tutkittavaa kuin elintarvike tai tekstiili. InnCoCells-hankkeen tutkimustulokset voivat hyödyttää myös lääketeollisuutta.
Akateemisena tutkimuslaitoksena VTT:llä ei ole kaupallisia tavoitteita, vaan tutkimuslöydösten käyttöönottoon etsitään parhaillaan partnereita.
”Kosmetiikkaa on aikaisemmin myyty vahvasti mielikuvilla. Nykyään kuluttajat vaativat myös tutkimusnäyttöä aineisosien tehosta, joten markkinarakoa on.”
Tutkittua, skaalautuvaa ja vastuullista
Kasviuutteiden käyttöönotosta on myös määritelty liiketaloudellinen potentiaali ja tehty teknoekonomiset laskelmat.
”Tiedämme siis, paljonko pelto-, kasvihuone- ja soluviljelyllä tai teollisuuden sivuvirtoina tuotettu uute maksaa. Eri tuotantotapoja on vaikea verrata keskenään, mutta meillä on hyvä käsitys siitä, mitkä tekijät kussakin tapauksessa vaikuttavat hintaan.”
Tutkimushankkeen lopputulokset vahvistavat VTT:n asemaa alan johtavana innovaatiotoimijana niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomella on hankkeen myötä mahdollisuus profiloitua tieteelliseen tutkimukseen perustuvan kestävän kosmetiikan edelläkävijäksi.
”Rakennamme ensimmäistä kertaa kehityspolkua, jossa yhdistyvät tutkitut ihovaikutukset sekä vastuullinen ja skaalautuva tuotanto. Tämä lähestymistapa vastaa sekä kuluttajien että kauneusalan odotuksia ja tukee samalla Euroopan biotalouden pitkän aikavälin tavoitteita”, Oksman-Caldentey summaa.
Lue myös:
Kunnon multa on terveydelle kultaa – vältä turvetta
Miksi syömme vain muutamaa ruoka-ainesta, kun tarjolla olisi yli 70 000 syötävää kasvia?
