Teksti Kemia-lehti, kuva VTT
Aurinkokennomoduuli on niin pieni ja kevyt, että se voidaan kiinnittää suoraan esimerkiksi viljelykasvin varteen tai suurelle lehdelle.
VTT:n kehittämä aurinkokennomoduuli on osa kansainvälistä vihreän elektroniikan tutkimushanketta, joka etsii ratkaisuja maatalouden energiatarpeisiin.
Kenno on suunnilleen luottokortin kokoinen, hyvin joustava ja äärimmäisen ohut.
Kasvukauden jälkeen kenno maatuu, samoin uudelleen ladattava virtalähde, jota kenno lataa.
Maatalouden digitalisaatio vaatii maailmanlaajuisesti yhä enemmän viljelmille vietävää mittauselektroniikkaa.
”Kun aurinkokenno on maataloussovelluksessa, biohajoavuus on olennaista. Silloin ei olekaan niin vaarallista, jos kennoa ei pystytä keräämään pois, vaikka se on maaperän välittömässä läheisyydessä. Näin ei myöskään tule haitallisia aineita ympäristöön eikä lisätä mikromuoviongelmaa”, sanoo tutkimustiimin vetäjä Maria Smolander VTT:ltä.
”Vielä tällä hetkellä maataloudessa ei käytetä paljon antureita, mutta biohajoava ratkaisu mahdollistaa niiden tuomisen entistä paremmin maataloussovelluksiin”, hän kertoo.
Kevyt ja sopivasti hajoava
Kenno on valmistettu biopohjaiselle ohutkalvoalustalle ja osittain epäorgaanisesta rakenteesta.
Biohajoavan kennon kehittäminen on asettanut uudenlaisia vaatimuksia. Rakenneosat eivät saa hajota ennenaikaisesti tai kiihdyttää muiden osien hajoamista.
”Biohajoava materiaali kestää rajatummin ympäristön olosuhteita, kuten lämpö- ja kosteusrasitusta. Myös keveys on huomioitava, jos anturit kiinnitetään kasviin”, kertoo Liisa Hakola.
Biohajoava aurinkokenno hajoaa olosuhteista riippuen viikkojen tai kuukausien kuluessa. Suojauksella voidaan säädellä elinikää.
Kansainvälinen hanke luo maatuvia antureita
Keksintö on osa kolmivuotista kansainvälistä tutkimushanketta, jonka tavoitteena on luoda maatuvia viljelyantureita.
CHIST-ERA-ohjelman ja kansallisten toimijoiden (mm. Suomen Akatemia) rahoittamaan hankkeeseen osallistuvat VTT:n lisäksi Tampereen yliopisto, Glasgown yliopisto, Lukasiewicz Institute of Microelectronics andPhotonics (Łukasiewicz-IMIF), Centre Suisse d’Electronique et de Microtechnique S.A. (CSEM) ja McGill-yliopisto.
Lähde: VTT
Lue myös:
