Teksti Maija Aksela
Suomeen on luotu kansallinen LUMA(TE) -strategia, jonka avulla halutaan lisätä luonnontieteen osaajia. Meillä on jo monia hyviä käytäntöjä, mutta jotta tavoitteisiin päästäisiin, tarvitaan myös uudenlaista yhteistyötä, kirjoittaa Kemia-lehden kirjeenvaihtaja, professori Maija Aksela.
Suomen hyvä tulevaisuus on taitavissa lapsissa ja nuorissa. Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaaminen luo pohjan suomalaisen yhteiskunnan menestykselle.
Tähän ajatukseen nojaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen LUMA(TE) -strategia ja toimenpidesuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2030.
Strategian mukaisesti uusia käytännön ratkaisuja tarvitaan lisää tulevaisuuden tekijöiden innostamiseen, osaamisen tason vahvistamiseen ja hyvän kestävän tulevaisuuden edistämiseen. Luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan osaajat halutaan valjastaa yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tueksi.
Kansainvälisesti edistyksellinen strategia on osa hallitusohjelmaa sekä tutkimuksen, innovaatioiden ja kehittämisen tiekarttaa. Se mahdollistaa myös resursseja.
Tiedelähettiläitä joka kouluun
Toimenpidesuunnitelmaan on listattu kaikkiaan 31 kohtaa, jotka ulottuvat varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja harrastusryhmiin. Jotta toimenpiteet saadaan toteutettua, tarvitaan vahva yhdessä tekemisen kulttuuri.
Onneksi koulutuksen arvostaminen, sen kehittäminen ja tukeminen on Suomen vahvuus. Kansalliset opetussuunnitelmat ja niiden hyvä toteutus ovat keskeisessä roolissa matkalla hyvään tulevaisuuteen. Taitavat opettajat tarvitsevat kaiken tuen, eikä opettajankoulutuksen merkitystä voida unohtaa.
Toimenpidesuunnitelmassa muistetaan sekin, että koulun ulkopuolisella toiminnalla saadaan uutta innostusta kaikille. Innostavia tiedelähettiläitä ja tiedekerhoja tarvittaisiin joka kouluun. Vanhemmat ja muut tukijoukot olisi hyvä saada entistä vahvemmin mukaan.
”Esikuvilla ja kotoa saatavalla tuella on merkittävä vaikutus.”
Medialla ja viestinnällä on keskeinen rooli: Miten nostatamme henkeä, luomme toivoa sekä lisäämme tietoa ja keskustelua? On tärkeää nostaa nykyistä enemmän esille osaajia, tutkimuksia, innovaatioita ja esikuvia.
Toimenpideohjelmassa kansalliselle LUMA-keskus Suomi -verkostolle (11 yliopistoa, 13 keskusta) ja sen yhteistyötahoille on annettu vastuulleen kahdeksan tehtävää.
Meillä on jo olemassa malleja, joita tässäkin voidaan hyödyntää. Organisaatiot ovat suunnitelleet yhdessä projekteja esimerkiksi LUMA Suomi -ohjelmassa. Alueellisilla LUMA-keskuksilla on hyviä malleja: esimerkiksi Oulussa yliopistotutkijat vierailevat lukioissa kertomassa LUMA-aineiden opiskelusta.
Tiedettä neuvolasta alkaen?
Uusien ratkaisujen kehittämisessä on kuunneltava lapsia ja nuoria, sekä heidän perheitään ja opettajiaan. Myös uutta tutkimustietoa on pystyttävä hyödyntämään. Tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän yhteistyötä on lisättävä. Kansainvälinen yhteistyö tukee ja vahvistaa toimintaa.
Tutkimukset kertovat, että innostavan opetuksen lisäksi esikuvilla ja kotoa saatavalla tuella on merkittävä vaikutus. Erityisesti tytöille esikuvat ja hyvät kokemukset ovat tärkeitä.
Tärkeä pohdittava asia onkin, miten saamme vanhemmat ja isovanhemmat entistä enemmän mukaan. Auttaisiko se, että virikettä oppimiseen tarjottaisiin neuvolasta lähtien? Pitäisikö perustaa perhetiedekerhoja?
Enpä itsekään olisi alalla ilman perheeni kannustusta, hyviä esikuvia ja opettajia sekä innostavia tiedekerhoja.
Kotonani tehtiin monenlaista yhdessä, matematiikasta alkaen. Koulutuksen merkitystä korostettiin. Uskonkin, että hyvät sanat kantavat. Niitä ei koskaan jaeta liikaa.
”Sinä osaat ja pärjäät! Lue niin pitkälle kuin pää kestää!”
Lisätietoa:
Strategia ja toimenpideohjelma, pdf
LUMA-keskus Suomen vastuualueet
MAL-liitto: Härkää sarvista – Matematiikan osaaminen nousuun
