Teksti Ulla Veirto, kuva Getty Images
Muna, uuden elämän ja syntymän symboli. Se on kenties myös uuden kemistin syntymän symboli. Miten niin?
”Hei! Tänään Tiedetempussa tutkitaan kananmunaa. Siihen tarvitaan raaka kananmuna, astia sekä vähän etikkaa.”
Itä-Suomen yliopiston Luma-keskuksen koordinaattori Saana Kinnunen aloittaa Youtube-videon.
Hän asettaa kananmunan astiaan ja lorottaa etikkaa päälle. Seuraavaksi Kinnusen hyppysissä on kananmuna, joka on odotellut jo pari päivää etikassa. Kalsiumkarbonaattikuori on sulanut. Kinnunen tiputtaa munan. Se ponnahtaa pöydän pinnasta kuin superpallo.
On tapahtunut kemian ihme, joka on Tiedetemppu-tubesarjan osa kolme.
”Aloimme kuvata Youtube-videoita koronan aikaan. Halusimme antaa opettajille ja oppilaille vinkkejä, miten kemian laboratoriotöitä voi tehdä etäkoulussa kotona.”
Kinnunen on matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa opiskellut FM ja pätevöitynyt opettajana.
Yliopistojen 13 Luma-keskusta innostavat matemaattis-luonnontieteellisten aineiden, ympäristöopin ja teknologian pariin. Näin vahvistetaan tutkimuspohjaisen opetuksen kehittymistä ja varmistetaan osaajien riittävä määrä.
”Kananmuna on halpa, monikäyttöinen ja löytyy kotoa.”
Labratöiden ainekset lähikaupasta
Kananmuna on mainio kapine. Jollei sitä olisi olemassa, se pitäisi keksiä. Kemiallisesti se on monipuolinen, esineenä tyylikäs ja miellyttävä kädessä. Samaan aikaan siihen liittyy vaaran tunne, rikkoutuminen.
”Opetuksessa hyvä väline on tuttu, halpa, monikäyttöinen ja löytyy kotoa.”
Temppuihin ja labratunneille Kinnunen ostaa munat lähikaupasta matkallaan töihin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle.
Lapset työskentelevät pareittain, ja laboratoriossa on paikkoja 30 pikku kemistille. Parityöskentelyn ansiosta 15 kananmunan kenno riittää.
Kemiallisia kokeita varten ostoskoriin sujahtaa myös soodaa, perunajauhoja, suolaa, maitoa, vaahtokarkkeja, mustikkaa, kurkumaa, punakaalia, ilmapalloja ja grillitikkuja.
Kinnunen ripauksen harmittelee, että muovipillit kiellettiin EU:ssa. Kemian temppujen kannalta ne olivat sangen hyödyllisiä. Laboratoriossa kuluu kaikenlaista härpäkettä, kun tehdään löllölimoja ja tulivuoria.
Saana Kinnunen tekee yhteistyötä paitsi koulujen myös Joensuun tiedeseuran ja kirjaston kanssa. Hän järjestää työpajoja tapahtumissa ja tiedesynttäreitä.
Lapset ovat avoimia kemian oppimiselle
Jos Pisa-tutkimusten perusteella näyttääkin siltä, että suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen luma-aineissa olisi laantumaan päin, Saana Kinnunen ei ole sellaista työssään huomannut.
”Lapset ja nuoret ovat avoimia ja aina innostuneita, varsinkin jos he pääsevät kokeilemaan asioita itse ja tunnelma on kiva.”
Vaikka laboratoriossa tehdään tiputuskokeita ja valmistetaan raketteja, munauksia sattuu harvoin.
”Labrassa lapset ovat luontaisesti varovaisia. Tosin kun kerran testasimme kananmunan valkuaisen vaahtoavuutta sähkövatkaimilla, lattia oli kokeen jäljiltä kuin taistelutanner.”
Lue myös: Tulppaanin historia on jalostajien, virusten ja hyppivien geenien juhlaa
