Teksti Tuomas Tikka
Kemianteollisuuden tiekartta hiilineutraaliuteen päivitetty. Päivitystyön yhteydessä on voinut havaita yritysten ilmastotietoisuuden parantuneen, arvioi kirjeenvaihtajamme Tuomas Tikka. Myös haasteita on edelleen.
Vuosi 2024 on pitänyt Kemianteollisuus ry:n toimiston kiireisenä. Euroopassa puhaltavat muutoksen tuulet kesän eurovaalien jälkimainingeissa. Uusi parlamentti on äänestetty, ja syksyn mittaan se antaa siunauksensa uudelle komissiolle ja tulevan EU-kauden työohjelmalle.
Samaan aikaan Suomessa hallitus on patistanut toimialoja päivittämään ilmastotiekarttansa. Yhtäaikaisesti kaikilla toimialoilla tapahtuva päivitys mahdollistaa Suomi-tason synteesin muodostamisen eri toimialojen tuottamien palasten avulla.
Tämä harjoitus tarjoaa hallitukselle parhaat mahdolliset eväät arvioida haasteita ja kehitystä niin energia- ja ilmastostrategian kuin teollisuuspoliittisen strategian valmistelussa.
Uusia raaka-aineita tarvitaan
Kemianteollisuus on teettänyt toimialan tiekartan päivitystyön VTT:llä, ja apua on saatu myös jäsenyritysten edustajista muodostuvasta ohjausryhmästä.
Päivitystyön yksi keskeinen havainto ovat yrityksissä tapahtuneet harppaukset ilmastotyössä.
Huomattavan monet yritykset ovat asettaneet ilmastotavoitteen, ja niillä on konkreettisia suunnitelmia siitä, miten hiilineutraalius voidaan saavuttaa.
Työ on siis käynnissä ja hiilineutraaliuteen liittyvä ymmärrys on toimialallamme kasvanut huomattavasti.
Toinen keskeinen havainto liittyy raaka-aineisiin. Viime vuosina ymmärrys raaka-aineiden kriittisestä roolista, erityisesti niin kutsuttujen Scope 3 -päästöjen suhteen, on selkeästi lisääntynyt.
Kemianteollisuudessa tarvitaan raaka-ainemurros neitseellisistä fossiilisista raaka-aineista muihin vaihtoehtoihin, jotta päästöt voivat vähentyä muillakin toimialoilla ja eri kohdissa kemianteollisuuden arvoketjua.
Päivitetyn tiekartan (pdf) perusteella näyttäisi siltä, että aluksi etenkin erilliset kestävät biopohjaiset ja kierrätetyt raaka-ainejakeet korvaavat neitseellisiä fossiilisia.
Hieman pidemmällä tähtäimellä tarve synteettisille raaka-aineille kasvaa myös. Kuvaan astuvat muiden muassa talteen otettu hiilidioksidi sekä puhdas vety ja niiden hyödyntäminen.
Mistä löytyvät markkinat uusille tuotteille?
Tiekarttatyössä mahdollisuuksien rinnalla myös haasteet nousevat edelleen esille varsin selkeästi.
Tarve puhtaalle, edulliselle, toimitusvarmalle sähkölle tulee olemaan valtava. Puhtaan vedyn tarve ja sähköistyminen lisäisivät sähköntarvettamme nykyisen verrattuna yli kolminkertaiseksi noin 20 TWh tasolle.
Tiekartassa on myös arvioitu synteettisten raaka-aineiden (esimerkiksi CCU-hiilidioksidi, vety ja ammoniakki) kasvunäkymiä, mikä nostaisi sähkön tarpeen tästä vielä moninkertaiseksi.
Toinen merkittävä haaste kaikilla uusilla, vaihtoehtoisilla raaka-aineilla ovat markkinat: niistä valmistetuille tuotteille tarvitaan myös kysyntää.
Etenkin alkuvaiheessa poliittisilta päättäjiltä tullaan varmasti tarvitsemaan kannusteita uusien markkinoiden luomiseksi tuotteille, jotka on valmistettu vaihtoehtoisista raaka-aineista.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikkia raaka-ainevirtoja ei tarvitse eikä edes kannata muuttaa. Joissain tapauksissa ilmasto- ja luontoystävällinen ratkaisu saattaa edelleen löytyä neitseellisestä raaka-aineesta.
”Tarve puhtaalle, edulliselle, toimitusvarmalle sähkölle tulee olemaan valtava.”
Lakimuutoksia tarvitaan
Palataan takaisin kesän EU-vaaleihin ja tulevaan komissioon. Tiekarttapäivitys tuo myös tarpeellisen päivityksen Kemianteollisuus ry:n kokonaiskuvaan toimialallamme tarvittavaan isoon siirtymään (Transition Pathway), ja päähavaintoja tullaan viemään päättäjien tietoisuuteen Euroopassa ja Suomessa.
Uusimmat havainnot raaka-ainepuolen murroksesta nivovat yhteen useita politiikkalohkoja, kuten ilmastolainsäädännön, jätelainsäädännön ja tuotelainsäädäntöä.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että päättäjät ja vastuuvirkamiehet pystyvät käymään kattavia keskusteluita ja muuttamaan lainsäädäntöä yli sektorilohkojen.
Sääntöjen ja kannusteiden pitää olla linjassa keskenään, jotta teollisuudessa voidaan suosia vaihtoehtoisia raaka-aineita.
Haasteita riittää, mutta kunhan edellytykset saadaan kuntoon, myös mahdollisuudet sekä ympäristön että liiketoiminnan kannalta ovat valtavat.
Kemia-lehden kirjeenvaihtaja Tuomas Tikka toimii Kemianteollisuus ry:n vastuullisuustiimin johtavana asiantuntijana.
