Teksti Kemia-lehti, kuva Istock
Jyväskylän yliopiston kemian laitos selvittää, mitä ravinteita ja metalleja tuhka sisältää. Työ on osa hanketta, joka edistää metsien elinvoimaisuutta kehittämällä tuhkan käyttöä metsälannoituksessa.
Juuri julkaistu Heleä-yhteishankkeen osaraportti tarjoaa tärkeää tietoa tuhkan laadusta ja sen merkityksestä tuhkan tuottajille, metsänomistajille sekä muille alan toimijoille.
Tuhkalannoituksella voidaan merkittävästi lisätä puiden kasvua, metsien terveyttä ja vähentää soiden kunnostusojitustarpeita.
Suomessa tavoitteena on tuhkalannoituksen määrän kolminkertaistaminen 30 000 hehtaariin vuotta kohden.
”Tuhkalannoitus tarjoaa kustannustehokkaan ja kiertotaloutta tukevan ratkaisun, joka lisää metsien taloudellista ja ekologista arvoa sekä parantaa hiilinielujen muodostumista”, kertoo yliopistonlehtori Rose Matilainen Jyväskylän yliopistosta.
Menetelmät tuhkan sisällön analyysiin
Vihreään siirtymään ratkaisuja tuhkan hyötykäytön ja tuhkalannoituksen lisäämisellä -hanke (Heleä) on Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima. Hankkeessa on mukana Jyväskylän yliopiston lisäksi myös Suomen metsäkeskus.
”Jyväskylän yliopisto vastaa hankkeessa tuhkan laadun tutkimuksesta. Analysoimme tuhkan sisältämät ravinteet ja arvokkaat metallit yliopistolla kehitettyjen ja optimoitujen menetelmien avulla”, tutkijatohtori Emilia Virtanen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Jyväskylän yliopisto analysoi yhteensä 26 tuhkanäytettä 20 laitokselta Keski-Suomesta. Näytteet sisälsivät sekä pohja- että lentotuhkaa. Tuloksia on saatu:
Puutuhkissa on keskimäärin enemmän ravinteita esimerkiksi fosforia ja kaliumia ja vähemmän haitallisia aineita kuten arseenia, kadmiumia, nikkeliä, kuparia ja kromia.
Haitta-aineita voi poistaa käsittelyllä tuhoamatta ravinnepitoisuutta.
Orgaanista happoa tuhkan käsittelyyn
Vaikka suurin osa analysoiduista tuhkista soveltuu sellaisenaan metsälannoitteeksi, voi puu- ja turvetuhkien käyttöä rajoittaa niiden korkeat haitta-ainepitoisuudet, erityisesti arseenin ja kadmiumin osalta.
”Kehittämässämme vihreässä menetelmässä tuhkaa käsitellään orgaanisella hapolla, joka mahdollistaa arseenin ja kadmiumin poistamisen tuhkasta ilman että tuhkan ravinnepitoisuus metsille tärkeiden kaliumin ja fosforin osalta merkittävästi laskee”, Emilia Virtanen sanoo.
Kehitetty menetelmä mahdollistaa sen, että aiemmin korkean haitta-ainepitoisuuden vuoksi lannoitukseen kelpaamaton tuhka täyttää nyt lakisääteiset vaatimukset ja sitä voidaan hyödyntää metsälannoitteena.
Myös poltto-olosuhteet vaikuttavat
Turvetuhkissa haitallisten aineiden pitoisuudet olivat keskimäärin matalammat lyijyn, sinkin ja kadmiumin osalta.
”Tuloksissa on kuitenkin otettava huomioon poltto-olosuhteet. Myös esimerkiksi kattilamateriaalit voivat vaikuttaa syntyvien tuhkien metallipitoisuuksiin. Myös teollisuuden sivuvirtoja poltettaessa mahdolliset naulat tai muut metalliosat voivat vaikuttaa tuhkan laatuun”, Virtanen kertoo.
Heleä-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja kuuluu oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusohjelmaan.
Hanketta rahoittavat myös Alva Oy, Finsilva Oy, Keuruun Energia Oy, Loimua Oy, Puulaakson Energia Oy, Saarijärven kaupunki, Yara Suomi sekä MHY Karstula-Kyyjärvi ja MHY Keski-Suomi.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Lue myös:
Kvanttitietokone voisi auttaa vihreän ammoniakin valmistamisessa
