Teksti Maija Aksela
Tarvitsemme monipuolista kemian tiedekasvatusta aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Auttaisiko koulun ulkopuolisen kemian tiedekasvatuksen lisääminen? Entä sosiaalinen media, esimerkiksi Tiktok, pohtii kirjeenvaihtajamme Maija Aksela.
Kemia on kiehtova tiede. Sen opiskelu ja osaaminen luo monia mahdollisuuksia vaikuttaa hyvään, kestävään tulevaisuuteen. Ajankohtainen keskustelun aihe on, mistä saamme tarvittavat osaajat kaikille kemian osaamista tarvitseville aloille ja opiskelijat eri koulutusasteille – myös opettajiksi.
“ONPA KIEHTOVAA! Nyt ymmärrän, miten saippua toimii!” Innostava ja taitava opettaja on yksi tärkeimmistä vaikuttajista saada kemian alalle opiskelijoita ja osaajia. Valintoihin vaikuttavat myös tiedetoimintaan osallistuminen, esikuvat ja läheisten antama kuva kemiasta.
Sosiaalisesta mediasta on tullut yhä tärkeämpi innoittaja kemiaankin ja uusi opiskelun muoto. LUMA-keskuksen Kemianluokka Gadolinin Tiktok-kanavan videot ovat keränneet satojatuhansia katselukertoja. Videoissa avataan kiinnostavasti nykytiedettä ja sovelluksia, mielenkiintoisia kemian ilmiöitä, näiden merkitystä sekä alan opiskelua ja uramahdollisuuksia.
“MIKSI NÄIN TAPAHTUU? Kuka osaa selittää?” Tiktok innostaa nuoria monipuoliseen keskusteluun ja hyvien kysymysten tekemiseen kemiasta. Millainen merkitys kemialla on nykytieteelle, teknologialle, yhteiskunnalle ja ympäristölle? Minkälaisia ratkaisuja, millaisia uramahdollisuuksia? Videoiden katsominen ei ole vain viihdettä, vaan se on nuorille yksi opiskelumuoto ja innoittaja.
”Videoiden suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kuunnella nuoria ja osallistaa tekemisen iloon.”
Myös useat opettajat ovat tuoneet esille videoiden merkityksen kemian opiskelulle ja omana jatkuvan oppimisen paikkanaan. Laadukkaiden Tiktok-videoiden suunnittelu ja käyttö vaatii nykykemian osaamisen lisäksi monenlaista pedagogista osaamista. Niiden suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kuunnella nuoria ja osallistaa tekemisen iloon. Opettajien osaaminen sekä yhteistyö tiedeyhteisön ja yritysten kanssa on arvokasta.
“JOKA KOLKKAAN ja niemeen!” On tärkeää huolehtia lasten ja nuorten tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kemian tiedekasvatuksesta ja opiskelusta. Virtuaaliset toimintamallit, kuten opintokäynnit, kerhot, leirit, tiedesynttärit, Tiedetorstai ja verkkokurssit ovat olleet suosittuja LUMA-toimintamuotoja eri puolilla Suomea. Näillä tavoitetaan kymmeniä tuhansia tulevaisuuden tekijöitä ja opettajia sekä perheiden jäseniä vuosittain.
Voisiko virtuaalisten toimintamallien lisäämisellä olla kemian osaajien kasvattamisessa entistä suurempi rooli tulevaisuudessa? Saataisiinko siten uusin kiehtova kemian tiede ja sen dynaaminen prosessi lähemmäksi tulevaisuuden tekijöitä ja myös tukemaan opettajia tärkeässä työssään?
Hyviä virtuaalisia opintokäyntimalleja on monia. Ne voivat sisältää esimerkiksi kemian asiantuntijan tietoiskun ja kemian aktiviteetin demona tai aktiviteetin, joka on toteutettavissa koulussa opettajan johdolla. Yleensä näiden suunnittelussa ja toteutuksessa on kolme keskeistä osaa: virittäytyminen etukäteen, toiminta ja jälkikoonti tehtävineen.
KEMIANLUOKKA GADOLINISSA on saatu eri puolilta Suomea hyvää palautetta virtuaalisista toimintamalleista. Esimerkiksi monitieteiseen tulivuorten kemiaa ja geologiaa esittävään opintokäyntiin osallistui satoja lapsia ja luokanopettajia samanaikaisesti.
Kansallisessa LUMA-tiedekasvatuksessa toimivalla Kemianluokka Gadolinilla on saadun palautteen mukaan ollut jo 15 vuoden ajan tärkeä rooli erityisesti kemian ilosanoman levittäjänä, uusien avausten kehittäjänä tiedeyhteisön ja yritysten kanssa sekä alan tutkimuksessa ja opettajankoulutuksessa.
Gadolinin toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman LUMAn valtakunnallisen tehtävän, yliopiston, kemian osaston ja yritysten, säätiöiden ja muiden yhteistyötahojen tukea ja resursseja. Uudet yhteistyötahot ja lahjoitukset ovat yhä tervetulleita toiminnan vahvistamiseksi.
Yli satatuhatta tulevaisuuden tekijää on päässyt kemian kokeellisuuden tekemisen iloon paikan päällä ja yli miljoona virtuaalisesti. Tuhansia opettajia, tulevia opettajia ja opiskelijoita on koulutettu uusiin avauksiin. Myös kemistiopiskelijoita on hyvin mukana. Gadolinin toimintamallista on haettu oppia myös lukuisiin maihin, viimeksi Australiaan ja Kiinaan.
Tietoa parhaista toimintamalleista ja aktiviteeteista on koottu uuteen juhlakirjaan ja kokeellisuusoppaisiin. Hyvää ystävänpäivää 14.2 ja kiitos kaikille!
Kirjoittaja Maija Aksela on Helsingin yliopiston luonnontieteellisen tiedekasvatuksen professori ja kansallisen LUMA-keskuksen Suomen johtaja.
Lue lisää:
Juhlakirja vinkkeineen ja kokeellisuusoppaat saatavilla maksutta (14.2 alkaen)
Haku kemian opiskeluun korkeakouluissa, myös kemian opettaja
