Teksti Kemia-lehti, kuva Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston keskustakampuksella 23.–24. tammikuuta pidettävä Tiedon valoa -tapahtuma tarjoaa monipuolisen kattauksen tieteen ystäville.
Kemistit ovat vuosikymmenien saatossa oppineet rakentamaan atomeista yhä monimutkaisempia molekyylejä ja hallitsemaan niiden rakennetta ja ominaisuuksia entistä tarkemmin. Vuoden 2025 kemian Nobelilla palkittiin tutkimus, jossa molekyylejä käytetään rakennuspalikoina entistä suurempien rakenteiden valmistukseen.
Nobel-palkinnon saaneet Susumu Kitagawa, Richard Robson ja Omar M. Yaghi ovat kehittäneet huokoisia materiaaleja, joissa molekyylien järjestys luo valtavasti tyhjää tilaa. Näissä niin sanotuissa metalli-orgaanisissa runkorakenteissa (MOF) metalli-ionit ja orgaaniset molekyylit liittyvät toisiinsa säännöllisiksi kideverkoiksi, joiden onteloiden kokoa ja ominaisuuksia voidaan suunnitella tarkasti. Rakenteiden läpi voi virrata kaasuja ja muita aineita, tai niitä voidaan sitoa ja varastoida halutulla tavalla.
MOF-rakenteilla on lupaavia sovelluksia muun muassa hiilidioksidin talteenotossa, veden keräämisessä kuivasta ilmasta ja kemiallisten reaktioiden tehostamisessa.
Luento pidetään 24.1. klo 12.50 Luentosali A1:ssä.
Tampereen yliopiston kemian professori Arri Priimägi kertoo luennollaan miten tämä molekyylien uusi arkkitehtuuri syntyi, miksi se muutti kemiaa ja miksi juuri tämä tutkimus palkittiin Nobelilla. Luento pidetään 24.1. klo 12.50 Luentosali A1:ssä.
Lauantain ohjelmassa myös asiaa kvanttimekaniikasta ja biologisesta vanhenemisesta.
Tapahtuman ohjelma katsottavissa täältä.
