Teksti Leila Mehto
Brittiläinen Henry Cavendish (1731–1810) oli niin ujo, että suurin osa hänen keksinnöistään paljastui vasta kuoleman jälkeen. Lue kuusi faktaa miehestä, joka muistetaan vedyn keksijänä.
1. Pikkupoikana äidittömäksi
Henry Cavendish syntyi Nizzassa, Ranskassa varakkaaseen aatelissukuun vuonna 1731. Äiti kuoli Henryn ollessa kaksivuotias, ja Henry pikkuveljineen varttui isän hoivissa.
2. Yliopistosta omiin tutkimuksiin
Cavendish kävi Cambridgen yliopistoa vuodesta 1749 vuoteen 1753. Yliopisto jäi kesken ennen valmistumista, ja tieteelliset tutkimukset jatkuivat omassa laboratoriossa. Aluksi hän keskittyi tutkimaan termodynamiikkaa ja meteorologiaa. Lisäksi hän toimi neuvonantajana tieteellisille tutkimusretkikunnille. Vuonna 1760 hänestä tuli Royal Societyn jäsen.
3. Ujo ja eristäytynyt
Cavendish vältteli sosiaalisia kontakteja, ja häntä pidettiin tavoiltaan outona. Hänellä saattoi olla Aspergerin syndrooma – tai sitten hän oli vain sairaalloisen ujo. Hänen ei tiedetä tapailleen muita ihmisiä muutamien tutkijakollegoiden lisäksi. Cavendish ujosteli erityisesti naisia, ja hänen kerrotaan rakennuttaneen taloonsa takaoven välttääkseen kohtaamasta taloudenhoitajaansa.
4. Tuntemattomia keksintöjä
Epäsosiaalisuutensa vuoksi Cavendish vältti töidensä julkaisemista. Vasta vuonna 1879 fyysikko James Clerk Maxwell havaitsi Cavendishin muistiinpanoja läpi käydessään, että tämä oli ennakoinut monia asioita, joista kunnia oli annettu toiselle tutkijalle. Tällaisia löydöksiä ovat muun muassa Richterin mittasuhteiden laki, Ohmin laki, Daltonin osapainelaki, sähköisen johtavuuden periaatteet ja Charlesin kaasulaki.
5. Vedyn löytäminen
Cavendishia pidetään vedyn keksijänä, sillä hän kuvaili ”herkästi syttyvän ilman” vuoden 1766 julkaisussaan Three Papers Containing Experiments on Factitious Air. Myöhemmin Antoine Lavoisier toisti Cavendishin kokeen ja antoi alkuaineelle sen nykyisen ranskankielisen nimen hydrogène vuonna 1783. Monissa kielissä vedyn nimi muodostuu sanoista vesi ja synnyttää. Cavendish tunnetaan myös Maan massan mittaamisesta sekä ilmakehän koostumuksen selvittämisestä.
6. Perintö tieteen tekijöille
Ujo tiedemies kuoli vuonna 1810. Hän jätti jälkeensä valtavan omaisuuden, joka oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Cambridgen yliopiston fysiikan laitokselle perustettiin 1874 Cavendish-laboratorio. Cavendishin mukaan on nimetty myös yksi Kuun kraattereista.
Lähteet mm: Tieteen kuvalehti Historia 3/2014 ja Notable Biographies
