Teksti Kemia-lehti kuvat Turun AMK
Turun ammattikorkeakoulun panimo Kupittaa Campus Brewery tekee olutta leipomon hävikkipullista. Opiskelijat innovoivat, valvovat laatua ja kustannuksia sekä ylläpitävät lupaprosesseja.
Panimo on oiva paikka opiskella laajasti bio- ja kemiantekniikan insinöörien taitoja. Näin tuumitaan Turun ammattikorkeakoulussa, jossa opiskelijat kehittävät hävikkituotteiden käyttöä jokavuotisessa Capstone-innovaatioprojektissa.
Nyt yhteistyökumppaniksi löytyi lietolainen KakkuAnne. Opiskelijat saivat leipomolta ylijääneitä leipiä, voisilmäpullia ja pitkopullia.
”Hävikkituotteiden perusteella opiskelijat kehittivät kolme erilaista olutreseptiä, joissa on käytetty 20 prosenttia leipomon hävikkituotteita”, kertoo Kupittaa Campus Breweryn vastuuhenkilö ja Turun AMK:n lehtori Eija Kulju.
Tuotteet pilkottiin ja mäskättiin. Ensimmäinen koe-erä valmistui helmikuun 2023 alussa. Sitä maistatettiin testiryhmällä. Jokaisesta erästä saatiin hyvää palautetta. Yksi koe-erä valikoitui jatkokehitykseen, ja tätä reseptiä sovelletaan ison mittakaavan tuotantoa varten.
”Opiskelussa pitäisi olla pilke silmäkulmassa.”
Myyntiin touko–kesäkuussa
Koe-erä pantiin Turun AMK:n opetusluvalla. Hävikkituotteista tehdyn oluen tuoterekisteröinti tehdään keväämmällä. Olut voisi tulla myyntiin touko–kesäkuussa. Uuden tuotteen lanseeraus ja markkinointi on osa Capstone-projektia.
Kestävän kehityksen periaatteet ovat Turussa tärkeä osa opetusta. Vastuuhenkilö Eija Kulju sanoo, että tämänkaltaisten hävikkituotteista pantujen juomien määrä on vähäinen mutta trendi kasvava.
”Hiiva vaatii käymiskelpoisia sokereita, joten leipomotuotteet sopivat hyvin oluen panemiseen. Oluen panemisen jälkeen mäskiä olisi vielä mahdollista käyttää uusien leipomotuotteiden leivontaan, esimerkiksi myslipatukoiden tai leivän leivontaan. Tämä olisi ideaalitilanne, jossa leipomo ja olutpanimo hyötyisivät toisistaan.”
Kupittaa Campus Brewery on kuitenkin pienikokoinen panimo, jolla ei voi testata optimaalista suljettua kiertosysteemiä. Mäski menee toistaiseksi biojätteeseen.
Panimo motivoi
Kerralla olutta valmistuu noin 230 litraa. Olutta pyritään tekemään neljä kertaa vuodessa. Panimossa opiskelijat kehittävät laajasti bio- ja kemiantekniikan insinöörien työn perustaitoja.
”Ammattikorkeakoulun ammatillisen osaamisen kehittymisen kannalta on hyvä, jos pystymme rakentamaan oppimisympäristöjä, joissa kuvataan kokonaisia prosesseja. Panimo on juuri tällainen: prosessit käydään läpi tuotekehityksestä tuotantoon taloudellista seurantaa, laadunvalvontaa ja lupaprosessien ylläpitoa unohtamatta”, kertoo Turun AMK:n vararehtori Juhani Soini.
Pienen panimon kustannukset ovat pysyneet kohdillaan.
”Opiskellessa pitäisi olla pilke silmäkulmassa. On hienoa, jos se on ainakin välillä hauskaa”, Soini sanoo.
Lähde: Turun ammattikorkeakoulu
