Teksti Markus Lahikainen
Epävarmuus on monelle uudelle yliopisto-opiskelijalle liiankin tuttu tunne. Yliopisto-opettaja Markus Lahikainen muistaa omat alkuvaiheensa ja harhailunsa käytävillä. Opettajatuutorina hän haluaa saada opiskelijat mukaan yhteisöön.
Kuvittele itsesi uutena yliopisto-opiskelijana. Olet muuttanut uuteen kaupunkiin, ehkä ensimmäiseen omaan asuntoosi. Harhailet yliopiston käytävillä ja mietit, oletko tarpeeksi hyvä. Olet kuullut kauhutarinoita tuhat sivuisista tenttikirjoista ja siitä, kuinka opiskelu vie kaiken vapaa-ajan. Et ehkä vielä tiedä, mitä haluat tehdä isona tai missä voisit työskennellä.
Tällainen epävarmuus on monelle uudelle yliopisto-opiskelijalle tuttu tunne, myös minulle aikanaan. Yliopisto-opintojen alku on jännittävä mutta haastava elämänvaihe. Uusi ympäristö, itsenäinen opiskelu ja akateeminen vapaus voivat innostaa, mutta myös hämmentää.
Nykyään opettajana pohdin, millainen itse olin parikymppisenä kemistin alkuna ja miten olisin voinut auttaa itseäni kiinnittymään yliopistoon.
Opettajatuutorointi tarjoaa opiskelijan tukemiseen erinomaisen mahdollisuuden. Opettajatuutori on opiskelijan rinnalla kulkeva tuki ja sparraaja, opettaja tai muu henkilökunnan jäsen, joka auttaa opiskelijaa löytämään paikkansa uudessa ympäristössä.
”Kiinnittyminen yliopistoyhteisöön ja omaan alaan on keskeistä.”
Opettajatuutorointi on tärkeä osa opiskelijan ohjausta. Opettajatuutori tukee opiskelijaa koko opintojen ajan, erityisesti alkuvaiheessa, jolloin kiinnittyminen yliopistoyhteisöön ja omaan alaan on keskeistä.
Kemian alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sen hahmottamista, mitä kemistiys käytännössä tarkoittaa ja millaisia urapolkuja ala voi tarjota.
Tuutorointi ei ole vain tiedon jakamista, vaan vuorovaikutusta. Hyvä opettajatuutori kuuntelee, tukee ajattelun kehittymistä ja rohkaisee opiskelijaa pohtimaan omia tavoitteitaan ja haasteitaan turvallisessa ilmapiirissä.
”Tuutorointi on ollut opettavaista myös minulle.”
Olen toiminut useita vuosia opettajatuutorina kemian opiskelijoille, niin fukseille kuin opintojensa loppuvaiheessa oleville. Tavoitteeni on, että opiskelija sitoutuu opintoihinsa ja suoriutuu niistä parhaalla mahdollisella tavalla, kun hän saa riittävästi tukea.
Ohjauksen tulee tukea oppimista, vähentää keskeytyksiä ja myös nopeuttaa valmistumista.
Työ on ollut antoisaa ja opettavaista myös minulle. On hienoa kuulla opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta ja elämästä yleensäkin. Olemme keskustelleet pienryhmissä ajanhallinnasta, osaamisen reflektoinnista ja opinnäytetöihin liittyvästä ahdistuksesta.
Yksilökeskusteluissa olemme kiinnittäneet huomiota opiskelijan omaan jaksamiseen ja menestymiseen opinnoissaan, hänen pelkoihinsa ja toiveisiinsa.
Lue myös: Kohtaamisia, jotka jäävät mieleen – Yliopistojen ja lukiolaisten yhteistyö
”Me opettajat todella välitämme opiskelijoista.”
Opettajatuutoroinnin tärkein viesti on, että me opettajat todella välitämme opiskelijoista ja haluamme heidän kokevan kuuluvansa yliopistoyhteisöön.
Tuutoroinnin kautta yliopiston henkilökunta tulee helpommin lähestyttäväksi. Me emme ole pelkästään luentosalin edessä puhuvia hahmoja, vaan tavallisia ihmisiä, jotka ovat täällä myös opiskelijoita varten.
Kun katson taaksepäin omaa alkutaivaltani, tunnistan monia samoja kysymyksiä ja epävarmuuksia, joita opiskelijat tänäkin päivänä kokevat. Siksi opettajatuutorina toimiminen on minulle tärkeää.
Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus rakentaa luottamusta, vahvistaa toimijuutta ja osoittaa, että opiskelija kuuluu tähän yhteisöön.
Tehtäväni on olla läsnä, kuunnella ja välittää, aivan kuten olisin toivonut jonkun kulkevan rinnallani silloin, kun itse harhailin samoilla käytävillä.
Kirjoittajana työskentelee kemian yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.
Lue myös:
Tiede ei ole tylsää – Oma työni on joskus kuin tieteiselokuvaa
Tutkimusryhmälle tarjoiltiin kuohuviiniä ja pullaa – arvaatko syyn?
