Teksti Marja Ollakka, kuvat Sanna Liimatainen
Ruoka-alan innovaattori, nyhtökauran keksijä Reetta Kivelä kertoo, mitä maailman ruokajärjestelmässä pitäisi tehdä, jotta syötävää riittäisi ihan kaikille.
”Maailman ruokajärjestelmää on ehdottomasti muutettava pian, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena ja ruokaa riittää kaikille. Me kaikki voimme muuttaa sitä jo nyt.
Yksi avainsanoista on kohtuullistaminen, etenkin länsimaiden ihmisille. Jos kaikki vaihtaisivat 30 prosenttia syömistään lihatuotteista kasviperäisiin, vaikutus koko maapalloomme olisi valtava. Koska kyse on ruoasta ja arjesta, näinkin yksinkertainen muutos on mahdoton.
Muutos ei lepää vain kuluttajien kyvyssä muuttaa rutiineitaan. Tarvitsemme tuotteita, jotka tukevat kestävämpään kulutukseen siirtymistä ja uusia teknologioita.
Ruokaketjun tehostaminen ja hävikin pienentäminen ovat osa kohtuullistamista. 15 prosenttia syötävästä häviää ruokaketjusta jo ennen kuin tuotteet menevät kauppoihin.
Toiset 15 prosenttia menee kaupoista ja kuluttajilta roskiin. Tämä ei ole kohtuullista, kun jo nyt on pulaa maatalousmaasta ja vedestä.
”Karrikoiden voisi sanoa, että syömme vehnää, riisiä ja perunaa sekä lohta, sikaa, nautaa ja kanaa. Lisäksi hieman kurkkua ja tomaattia.”
Yksipuolisuus köyhdyttää
Maailman ruokajärjestelmän muutoksesta pitäisi puhua vähintään yhtä paljon kuin ilmastonmuutoksesta. Jopa 25–40 prosenttia ilmastovaikutuksesta syntyy ruuan tuotannosta ja kulutuksesta.
Ruoantuotanto vaikuttaa erityisesti lajien massakatoon ja biodiversiteettiin. Ylilaiduntaminen ja yliviljely, monoviljely, veden ja pohjaveden käyttö – kaikkiin on tehtävä muutoksia. Tämä vaatii ajattelun muutosta.
Yksi ongelmista on yksipuolisuus. Karrikoiden voisi sanoa, että syömme vehnää, riisiä ja perunaa sekä lohta, sikaa, nautaa ja kanaa. Lisäksi hieman kurkkua ja tomaattia.
Maapallolla on kuitenkin yli 70 000 syötävää kasvia. On järjetöntä, miten vähän me niitä hyödynnämme.
Jos lautasellamme olisi paljon palkokasveja, pähkinöitä, kauraa, ohraa ja muita nyt vähäisesti hyödynnettyjä jo olemassa olevia maataloustuotteita, se auttaisi sekä ihmisiä ravitsemuksellisesti että koko maapalloa ekologisesti.
Kasvien rinnalle ratkaisuksi nousee sienistä, hiivoista ja muista yksisoluisista tuotettu ruoka.
Nämä uudet, tehokkaat raaka-ainepohjat mahdollistavat ruoantuotannon kasvavalle populaatiolle yhdessä muiden ratkaisujen kanssa.
Globaali vai lokaali ruoka?
Ratkaisuihin kuuluvat esimerkiksi regeneratiiviset maatalouskäytänteet, kulutuksen kohtuullistaminen ja tuotettujen raaka-aineiden vähäisempi hukkaaminen.
On kiinnostava kysymys, onko ruoantuotanto menossa lokaaliin vai globaaliin suuntaan. Vastaus on varmaankin niiden yhdistelmässä.
Haluan itse vaikuttaa aktiivisesti maailman uuden ruokajärjestelmän syntyyn. Minua motivoi, kun voin käyttää ammattitaitoani siihen, että ruokajärjestelmä muuttuu ja maapallo säilyy elinkelpoisena.
Olen koulutukseltani elintarvikekemian maisteri ja elintarviketeknologian tohtori, ja olen työskennellyt startupeissa ja isoissa elintarvikealan yrityksissä sekä yliopistolla.
Vuosina 2020–2023 toimin työelämäprofessorina Helsingin yliopiston Viikki Food Design Factoryssä ja koulutin eri alojen opiskelijoita ruoka-alan innovaatioiden kehittämiseen ja johtamiseen.
”Tulokset Viikissa ovat olleet rohkaisevia: keväällä 2023 kuudesta ryhmästä kolme aloitti yritystoiminnan.”
Innovaatiot ruokkivat maapallon
Viikki Food Design Factoryllä on Idättämö eli startup-yritysten esihautomo. Se on tarkoitettu alkuvaiheessa oleville ruoka-alan ryhmille, joilla on jo idea tai liiketoimintaa. Niille tarjotaan ruoka-alaan ja sen kehittämiseen painottuvaa tukea.
Toinen tärkeä tehtävä on uudenlaisen ajattelun opettaminen eri alojen opiskelijoille. Toivoisin heidän saavan vahvistusta ja ymmärrystä siihen, että he itse ovat muutoksen tekijöitä ja heillä on mahdollisuus toimia.
Tulokset Viikissa ovat olleet rohkaisevia: keväällä 2023 kuudesta ryhmästä kolme aloitti oman yritystoiminnan. Tulevaisuudessa voimme kuulla esimerkiksi uudenlaisesta tavasta tuottaa proteiinipitoisia raaka-aineita.
Uusi innostava työ Raisio-konsernissa
Elokuussa aloin työskennellä Raision innovaatiojohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Minua kiinnostaa skaalata osaamistani ison korporaation käyttöön.
On kiinnostavaa päästä tekemään ruokajärjestelmän muutosta ison yrityksen ja siellä jo toimivien tutkimus- ja tuotekehitystiimien kanssa.
Raision strategian kolme peruspilaria, kaura, kasviproteiinit ja stanolit, vetosivat minuun ja houkuttelivat työhön. Niiden päälle on hyvä lähteä rakentamaan kestävää innovointia. Aloitan nöyrin mielin ja hihat käärittyinä.”
Reetta Kivelä
- Helsingin yliopiston työelämäprofessori. Elokuussa 2023 Raisio-konsernin innovaatioista vastaavaksi johtajaksi.
- Nyhtökauran keksijä ja kehittäjä ex-yhtiökumppaniensa kanssa.
- Koulutukseltaan elintarvikekemian tohtori.
- Kuvailee itseään: ”Aisteihin ja lempeyteen uskova innovaattori, joka haluaa visioida silloittaen nykyisyyttä tulevaisuuteen.”
