Teksti: Tarja Kopra Kuvat: Teemu Leinonen
Professorit Mari Kallioinen-Mänttäri ja Mika Mänttäri ovat tehneet töitä LUT-yliopistossa yhdessä lähes 25 vuotta. Nykyisin he ovat myös pariskunta.
”Kun hakeuduin opiskelemaan kemiaa, motiivini oli päästä tekemään jotain, millä voisi pelastaa maailman. En halunnut asiantuntijaksi puhumaan ympäristöongelmista, vaan henkilöksi, joka tarjoaa niihin myös ratkaisun.
Kun LUT-yliopistossa tutustuin membraani- eli suodatinkalvoteknologiaan, tajusin, että tämän avulla voin tehdä työtä ympäristön hyväksi.
Olen iloinen, että pystyn jakamaan kiinnostukseni membraaneihin puolisoni kanssa. Teimme Mikan kanssa pitkään töitä kollegoina. Yhteistyö oli alusta alkaen rentoa ja helppoa. Jossain vaiheessa sitten tajusimme, että mehän innostumme yhdessä muustakin kuin membraanitekniikasta, jäteveden puhdistamisesta tai sahanpurun jalostusmahdollisuuksista.
Olemme helposti innostuvia ihmisiä, ja näemme asiat samalla tavalla mahdollisuuksina. Olen onnellinen, että olen löytänyt rinnalleni Mikan. Elämässäni on ihminen, joka haluaa tukea minua, jakaa kanssani hyvät hetket ja sietää minua myös silloin, kun olen huonotuulinen. Se on valtavan tärkeää. Perheestä ja parisuhteesta voi saada elämään voimaa ja valoa.
Jaksan viehättyä siitä, miten monenlaisiin prosesseihin membraanitekniikka soveltuu. Membraanipala on muovipintaiselta paperilta näyttävä pienenpieniä huokosia täynnä oleva puoliläpäisevä kalvo. Sen avulla voimme puhdistaa, konsentroida ja fraktioida. Sitä käyttämällä toimimme kestävämmin teollisuudessa, kun vedenkäyttömme tehostuu ja saamme jätevedestä talteen raaka-aineita jatkokäyttöä varten.
On kiehtovaa tutkia, miten membraanin pintakerros käytettäessä likaantuu. Mitä enemmän saamme selville likaantumisesta, sitä paremmin pystymme membraaneja puhdistamaan, ja sitä pidempään voimme niitä käyttää.
Jos saisin esittää toivomuksen kuten saduissa, haluaisin päästä seisomaan membraanin pinnalle. Sieltä voisin tarkkailla, missä järjestyksessä eri molekyylit asettuvat kalvon pinnalle, kun vesi suodattuu läpi.
Tieteeseen pohjautuvilla käytännön ratkaisuilla on minulle suuri merkitys. Siksi arvostan suunnattomasti Mikan tapaa tehdä tiedettä. Hän lähestyy aiheita tieteellisestä näkökulmasta, mutta käytännönläheisesti. Hän osaa tuoda esille, mitä konkreettista hyvää voimme tehdä tieteen avulla kohtuullisessa ajassa, eikä kaukana tulevaisuudessa.”
KUka
Mari Kallioinen-Mänttäri, LUT-yliopiston insinööritieteiden tiedekunnan dekaani, professori (Erotustekniikka biojalostamoissa).
Tutkimusaiheita: membraanisuodatuksen hyödyntäminen biojalostusteollisuudessa, membraanin likaantumismekanismien tutkiminen.
”Minä ja vaimoni Mari olemme molemmat innostujia. Välillä innostumme niin, että pöhinä vie meidät isompaan operaatioon kuin alun perin oli tarkoitus. Kerrankin, kun piti vain vaihtaa kukkiin mullat, projekti paisui ja päädyimme muuttamaan olohuoneen kalusteiden järjestyksen uuteen uskoon.
Toisinaan keskustelemme kotonakin tutkimuksesta, etenkin jätevedestä ja sen puhdistuksen ”vallankumoustamisesta”. Onneksi meillä on paljon muutakin yhteistä, eivätkä työasiat ole päällimmäisinä. Olen onnellinen, kun elämässäni on ihminen, jonka kanssa voi nähdä asioita mahdollisuuksina eikä uhkina.
Suomessa syntyy mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteena noin kolme miljoonaa kiintokuutiometriä sahanpurua vuodessa. On silkkaa tuhlausta käyttää puru suoraan energiaksi. Siitä kannattaa ottaa irti kaikki mahdollinen.
Sahanpurun hemiselluloosan talteenotto on yksi Marin ja minun rakkaimpia tutkimusaiheita. Siihen liittyvät myös yhteiset patenttimme. Ne koskevat prosessia, jossa sahanpurusta uutetaan kuuman veden avulla hemiselluloosaa, ja samalla puru puhdistaa uutteen.
Hemiselluloosaa voidaan jalostaa esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja kemianteollisuuden raaka-aineiksi.
Lisäksi prosessin läpikäyneelle sahanpurulle on monia käyttömahdollisuuksia. Se sopii esimerkiksi puulevyjen valmistukseen sekä pelleteiksi energiantuotantoon. Ja mikä parasta, sahanpurusta valmistettu pelletti on lämpöarvoltaan erittäin hyvää, koska purusta on poistettu pienemmän polttoarvon omaavia ainesosia.
Parhaillaan tutkimme, miten meriveden suolanpoistoprosesseissa käytettyjä membraanimoduuleita voisi kierrättää ja käyttää uudelleen esimerkiksi jäteveden tai teollisuuden prosessivesien puhdistuksessa.
Moduuleita uusitaan vedenkäsittelylaitoksissa miljoonasta kahteen miljoonaan joka vuosi. Käytetyt moduulit päätyvät nykyään jätteeksi tai ne poltetaan.
Aiheesta on maailmalla vasta vähän tutkimusta. Olemmekin innoissamme hankkeestamme, johon on luvassa myös lisää rahoitusta.
Peräänkuulutan koko jäteveden käsittelyprosessin uudistamista. Olennaista on varsinaisen vedenpuhdistuksen lisäksi myös se, miten jätevesien sisältämät arvoaineet saadaan talteen ja hyödynnettäviksi.
Membraaniteknologian avulla olisi mahdollista tiivistää jäteveden epäpuhtaudet väkeviksi jakeiksi, jotka käsiteltäisiin edelleen esimerkiksi biokaasuksi.
Vapaa-ajalla yhteinen harrastuksemme on oman pihan ja puutarhan laittaminen. Kotimme sijaitsee metsäisellä ja kallioisella tontilla, niinpä siellä onkin aina monta projektia meneillään. Nyt seuraamme jännityksellä, miten kevättalvella hortensioista ja jasmiineista ottamani pistokkaat alkavat kasvaa.”
KUka
Mika Mänttäri, LUT yliopiston membraanitekniikan professori.
Tutkimusaiheita: Vedenpuhdistusmenetelmät, ympäristöystävälliset erotustekniikat ja membraanitekniikka.
Mika ja Mari asuvat Lappeenrannassa yläkouluikäisen lapsensa kanssa. Perheen muut neljä lasta ovat jo muuttaneet opiskelemaan. Harrastukset: puutarhanhoito ja retkeily.
