Laidunmaita kannattaa palauttaa metsiksi

Teksti Kemia-lehti kuvat Matthew Hayek ja Johannes Piipponen

Tutkijat osoittivat, että laidunmaita kannattaisi palauttaa etenkin vauraissa maissa osittain metsiksi ja samalla vähentää hieman naudanlihan tuotantoa. Tuloksena saataisiin mittavat päästövähennykset.

Vuosittainen laiduntaville eläimille rehuksi soveltuvan ruohon ja kasvillisuuden määrä. Mitä tummempi värisävy, sen suurempi laiduntuotanto pinta-alaa kohti. Vihreä väri näyttää laiduntuotannon alueilla, joilla laidunmaa on korvannut aiempaa metsää. Vaaleanpunainen väri kuvaa tuotantoa luontaisilla laidunalueilla.

New Yorkin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, että laidunmaiden ennallistaminen osittain metsiksi voisi tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä koko maapallolle, koska puut sitovat erittäin tehokkaasti hiilidioksidia.

Tutkijoiden mukaan noin 13 prosentin vähennys vauraiden alueiden laidunmaiden naudanlihan tuotantoon riittäisi. Sen tuloksena hiilidioksidipäästöjen määrä vähenisi jopa 125 miljardia tonnia. Määrä vastaa maailmanlaajuisia fossiilisten polttoaineiden päästöjä kolmen vuoden ajalta. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä.

”Jos muutokset keskitettäisiin alueille, joilla metsät pystyvät sitomaan erityisen paljon hiiltä, olisi mahdollista samalla maksimoida saavutettavat ilmastohyödyt ja minimoida ruoantuotantoon tarvittavat muutokset”, sanoo New Yorkin yliopiston ympäristötutkimuksen laitoksen apulaisprofessori Matthew N. Hayek. Hän on tutkimuksen pääkirjoittaja.

Tutkimuksessa havaittiin, että aiemmin metsistä raivatut laidunmaat ovat erityisen otollisia ennallistamiselle. Kun laidunnus poistetaan, alueen ekosysteemi palautuu luonnolliseen metsätilaan, jossa puut ja maaperä sitovat hiiltä tehokkaasti.

Luontaiset laidunmaat korvaisivat tuotantoa

Tutkijoiden mukaan suotuisia alueita naudanlihan tuotannon vähentämiseen olisivat korkean ja ylemmän keskitulotason maat.

Niiden laitumet tuottavat vain vähän nurmirehua hehtaaria kohti, koska ruoho kasvaa vain lyhyen kasvukauden ajan. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ruoho kasvaa sen sijaan jopa ympäri vuoden.

Tutkimusryhmä ehdottaakin, että alemman tulotason alueet voisivat tehostaa karjan kasvattamista ja ruokintaa laidunmaillaan. Näin voitaisiin kompensoida korkeamman tulotason maista tuleva tuotantotappio.

”Parantamalla karjankasvatuksen tehokkuutta tietyillä alueilla ja vähentämällä tuotantoa toisilla, voimme luoda toimivan ratkaisun niin ilmastolle kuin ruoantuotannollekin”, Hayek korostaa.

Apuna kaukokartoitusteknologia

Tutkijat käyttivät laidunten tuottavuuden arvioimiseen kaukokartoitusteknologiaa. Tutkimuksen teknistä toteutusta veti Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Johannes Piipponen.

Kaukokartoituksen avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa arvioimaan kuinka paljon laidunmaa – ja siten myös naudanlihan tuotanto – vähenisi kullakin alueella metsien ennallistamisten seurauksena.

Piipponen kuuluu professori Matti Kummun tutkimusryhmään Aalto-yliopistossa.

Kummun ryhmä on erikoistunut globaaleihin vesi- ja ruokakysymyksiin. Se tutkii esimerkiksi, miten tuotettaisiin riittävästi ruokaa kaikille ylittämättä maapallon kestokykyä.

Lue lisää:

Tutkimusartikkeli: Opportunities for carbon sequestration from removing or intensifying pasture-based beef production

VTT käynnistää lähes 20 miljoonan euron biotaloushankkeet

Miksi syömme vain muutamaa ruoka-ainesta, kun tarjolla olisi yli 70 000 syötävää kasvia?

VTT näkee timoteissa ja apilassa ainesta ihmisravinnoksi

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä