Kuvakilpailun voittajat + 10 upeaa kuvaa – Tältä näyttää kemia!

Teksti Kemia-lehti, kuvat Kilpailun osallistujat

Kemia-lehden valokuvakilpailu on ratkennut. Kilpailun runsaasta kuvasadosta näkyy tieteenalan monipuolisuus ja kuvaajien luova ajattelu. Katso kiehtovat otokset ja tutkaile, mitä kemiaa kuvissa oikeastaan näkyykään. 

nuori nainen istuu sohvalla pimeässä tilassa, taustalla pinkkejä, sinisiä ja oransseja led-valoja
Led-lampujen puolijohdemateriaalit ovat Inka Oksalahden kuvan kemiaa.

Kilpailussa etsittiin kiinnostavia kemia-aiheisia valokuvia. Kemia-lehden raati valitsi neljä kuvaa kilpailun voittajiksi, sekä antoi neljä kunniamainintaa.

Voittajille on jo ilmoitettu henkilökohtaisesti. Neljää voittajaa ei asetettu  paremmuusjärjestykseen.

Julkaisemme myös muita kilpailuun osallistuneita kiinnostavia kuvia. 

Kemia-lehden toimitus kiittää hienoista otoksista ja osallistumisesta kilpailuun!

Voittajat ja kunniamaininnat

VOITTAJA: Jääpala. 17-vuotias Sanni Martinkallio kuvasi jääpaloja kuvaamataidon tehtävää varten. ”Asetin jääpalat induktiolieden päälle, koska se peilaa hyvin. Taustalla on musta t-paita, jotta jääpalat korostuvat”, Martinkallio kertoo. Jään sulaminen liittyy kemiaan erityisesti molekyylitasolla.
VOITTAJA: Muovipullot. Murat Dil lähetti kilpailuun kuvan erilaisista muovipulloista ja -purkeista. Tämä muovipullojen ryhmä on kiinnostava kokonaisuus, josta katsoja haluaisi tietää lisää.
VOITTAJA: Samppanjakuplat. Pekka Lehtosen kuvassa näkyy viinilasin pintaan nousseita kuplia, jotka sisältävät hiilidioksidia. ”Samppanjakuplat syntyvät alkoholikäymisessä, kun hiiva käyttää sokerin alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Kuplat tuovat mukanaan aromiaineita juoman pintaan nenän aistittaviksi”, Lehtonen kertoo.
VOITTAJA: Led-lamput. Ledit hohtavat Inka Oksalahden kuvassa. ”Led-lamppujen toiminta perustuu sähkömagneettisen säteilyn tuottamiseen puolijohdemateriaalissa tapahtuvan sähkövirran kulun seurauksena. Led-lampuissa käytetään puolijohdemateriaaleja, kuten alumiini-gallium-arseniidi tai indium-gallium-nitridiä, jotka on valmistettu erityisellä tavalla, jotta niillä on tietyt energiatasot. Eri aineilla saadaan aikaan eri värejä.”
KUNNIAMAININTA: Oikeenlaista kemiaa. Kaarlo Asikainen saa luontokuvastaan kunniamaininnan. Hän kertoo kuvasta laulun sanoin: ”Sen illan puistossa me istuttiin. Yömyöhään juteltiin. Puiston hämärässä suudeltiin...”
KUNNIAMAININTA: Vesipisara. Eläkkeellä oleva kemisti Jarmo Toikka on ottanut näyttävän kuvan vesipisarasta. Hän toteaa: ”Pisarallakin on elämää, pidetään se puhtaana”.
KUNNIAMAININTA: Saippuakuplat. Professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta lähetti kuvan LUMAlab Gadolinissa kemian osastolla tehdystä suositusta saippuakuplakokeesta. Hän nimesi kuvan: ”Kiehtovaa kemiaa yhdessä”.
KUNNIAMAININTA: Utuun kurkottajat. Taitelijanimellä Lehtikuutonen esiintyvä kuvaaja oli kameransa kanssa liikkeellä talvisäässä. ”Tammikuisena iltapäivänä paukkuva pakkanen, kirkkaana helottava talviaurinko ja paikoitellen sula joenmutka – näistä aineksista syntyi taianomainen sääilmiö.”

Kilpailun kiehtovaa kuvasatoa

Bubbles. Pia Simosen kuvassa on ruokaöljyä veden pinnalla. Tunnetustihan ne eivät sekoitu, vaan öljy muodostaa erikokoisia kuplia, jotka hiljalleen yhdistyvät.
Vesi ja öljy: luonnollinen erottuminen. Nataliia Volkova kuvasi kemiallisen ilmiön, jossa vesi ja öljy muodostavat selkeästi erottuvan kaksikerroksisen seoksen. ”Öljyä kaadetaan varovasti vesilasiin, ja se muodostaa nesteen pinnalle kelluvan kerroksen, koska öljy on kevyempää ja hydrofobista. Tämä yksinkertainen kokeilu havainnollistaa tiheyden ja molekyylirakenteen vaikutusta aineiden käyttäytymiseen seoksissa – hieno esimerkki kemiasta arjessamme.”
Säteilyvaroitus. Tatsiana Auchynnikava kertoo kuvastaan: ”Nämä pullot, joissa on säteilyvaroitusmerkit, edustavat radiolääkkeiden kemiaa – isotoopit yhdistyvät orgaanisiin molekyyleihin elintärkeiden diagnostiikkatyökalujen luomiseksi. Pyramidimainen asettelu symboloi tarkkuutta ja tasapainoa heijastaen tämän alan huolellista käsittelyä ja tiimityötä.”
Kalliokielo. Sinivuokko Sachan kuvasi kalliokielon (Polygonatum odoratum), jonka valkoiset nuokkuvat kukat tuoksuvat vaniljalta. Sinimustat marjat eivät kuitenkaan kelpaa syötäviksi. Marjat sisältävät myrkyllisiä alkaloideja ja saponiineja. Kalliokielon juurakko on myrkytön. Kalliokieloa on käytetty katovuosina leivänjatkeena, sitä on jopa sanottu Suomen luonnon parhaaksi hätäravinnoksi. Kalliokielon juurakkoa käytetään Kiinassa muun muassa lääkekasvina ja teessä.
Mixer-settler. Niklas Jantunen on tutkijatohtori LUT-yliopistosta. Hän innostui lähettämään kuvan tärkeästä työvälineestä. ”Jatkuvatoimiseen mixer-settler-reaktoriin pumpataan koboltti- ja nikkelisulfaatin vesiliuosta sekä orgaanista uuttoreagenssiliuosta. Päällimmäinen, eli orgaaninen liuotinfaasi, on kerosiinipohjaiseen hiilivetyliuottimeen laimennettua dialkyylifosfiinihappoa {bis(2,4,4-trimetyylipentyyli)fosfiinihappo}, joka sopivissa olosuhteissa muodostaa vesifaasissa olevien metallikationien kanssa hydrofobisia komplekseja. Siitä seuraa metallikompleksin uuttautuminen orgaaniseen faasiin.”
Puolukka-asetelma. Taija Asikainen valokuvasi puolukoita jäkälän päällä. Hän haluaa tuoda esiin Puolukan (Vaccinium vitis-idaea) kemiallisen koostumuksen muuttumisen kypsymisen edetessä.

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä