Koululaiset kuvaavat revontulia Lapissa – merkityksellinen tehtävä tutkijoiden apuna

Teksti Kemia-lehti, kuvat Revot-hanke ja Sodankylän geofysiikan observatorio

Lapin koululaiset on valjastettu revontulitutkijoiden avuksi. Kuuden koulun oppilaat huolehtivat revontulikamera-asemista. Kameroiden dataa hyödynnetään opetuksessa, uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa ja revontuliennusteiden parantamisessa.

Sodankylän lukion oppilaat olivat mukana asentamassa kameraa Luostolla.

Revontulikuvauksella on Lapissa pitkät perinteet, mutta nyt mukaan järjestelmälliseen kuvaukseen on otettu koululaiset. Heidän tehtävänään on revontulikamera-asemien ylläpito. Seitsemän Lapin kuntaa ja kuusi koulua osallistuu Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion Revot-hankkeeseen.

Projektissa tehdään tutuksi revontulifysiikkaa ja luonnontieteen mittaustoimintaa. Kameroiden dataa hyödynnetään opetuksessa, uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa ja revontuliennusteiden parantamisessa. Revot-projektin aikana revontuliasemaverkko on asennettu toimintaan, ja projektin päättyessä vuoden 2024 lopussa revontulikamerat jäävät koulujen ylläpitoon.

Seurantaa voi tehdä kotisohvalta

Ensimmäiset kamerat asennettiin keväällä 2024. Kameroille on jäänyt talteen monta revontuliyötä ja tulipalloa sekä muutama rakettilaukaisu.

“Sijaintimme Lapissa on mielenkiintoinen, sillä olemme revontulivyöhykkeen sisällä ja kolmen rakettilaukaisualustan välissä. Kameroiden kuvavirtaan pääsee käsiksi puhelimella, joten oppilaiden ei tarvitse värjötellä pakkasessa. Pystymme seuraamaan ilmiöitä mukavasti koululta tai kotisohvalta”, hankekoordinaattori Emma Bruus kertoo.

Revontulia Savukosken kameralla tallennettuna. Kuva: Sodankylän geofysiikan observatorio.

Sodankylän lukion kameralle etsittiin parasta paikkaa somen ja kyläyhteisöjen kautta.

Hyödyksi eri aineiden opetuksessa

”Matematiikassa aiheita voivat olla valoilmiöiden esiintyvyyden tilastointi ja geometria. Revontulten värien kautta syvennytään ilmakehän kemiaan. Biologiassa voidaan miettiä, miten ihmissilmän toiminta vaikuttaa värien havaitsemiseen, ja maantiedossa puhutaan esimerkiksi magneettikentistä. Äidinkielen tunnilla voidaan vaikkapa kirjoittaa havaintoja tapahtumarikkaasta yöstä”, hankkeen käytännön toteutuksesta vastannut projektitutkija Joona Rautiainen listaa.

Kirkkaisiin tulipalloihin liittyviä havaintoja oppilaat lähettävät Ursan Taivaanvahti-havaintopalveluun. Havainnot voivat auttaa meteoriittien radan laskentaan ja löytämiseen maastosta.

Lisää ennusteiden täsmällisyyttä

Sopivan paikan valitseminen revontulikamera-asemille vaati kenttätyötä.

”Sijoituspaikkojen löytäminen oli haastavaa. Kuvauksen kannalta avoin, pimeä paikka on paras, mutta koska kamerat toimivat sähköllä, se tarkoittaa myös keinotekoisen valon runsautta. Huoltotöiden takia kameroiden on oltava helposti saavutettavissa”, Joona Rautiainen kertoo.

Viimeisimpänä asennettavalle Sodankylän lukion kameralle sopivaa paikkaa etsittiin sosiaalisen median ja kyläyhteisöjen kautta.

Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja, professori Eija Tanskanen uskoo, että koululaisten revontulikuva-aineistoa voidaan hyödyntää myös tutkimuksessa: “Sen avulla pystymme arvioimaan ja parantamaan revontuliennusteiden täsmällisyyttä.”

Revot-projektin ovat rahoittaneet Leader Pohjoisin Lappi ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Lähde: Oulun yliopisto

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä