Teksti Marja Ollakka, kuvat LUT-yliopisto
Suomen talous hyötyisi merkittävästi vety- ja biotalousosaamisen yhdistämisestä. Kollin Säätiön miljoonalahjoitus auttaa LUT-yliopiston tutkijoita löytämään biojalostukseen uusia ratkaisuja.
Marjatta ja Eino Kollin säätiö lahjoittaa 2,5 miljoonaa euroa LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle. Suurimman osan rahasta saa LUTin biojalostukseen keskittyvä erotustekniikan tutkimus, jota Kollin Säätiö tukee 350 000 eurolla vuodessa viiden vuoden ajan.
Tuen ansiosta tutkijat voivat kehittää ratkaisuja moderneille biojalostamoille, jotta ne pystyvät yhä paremmin hyödyntämään saatavilla olevaa biomassaa.
Yksi mahdollisuus olisi käyttää tuotteiden valmistamisessa uusiutuvaa sähköä ja tuottaa samalla vetyä, mikä toisi biojalostamoille valtavasti uutta kasvupotentiaalia. Vedyn avulla biojalostamo voisi tuottaa noin kaksi kertaa enemmän tuotteita samalla biomassan määrällä.
”Näin biopohjaisia tuotteita saataisiin tuotettua sekä edullisemmin että kestävämmin, koska hakkuiden määrää ei tarvitsisi lisätä”, sanoo Kristian Melin, LUT-yliopiston biojalostuksen prosessi- ja tehdassuunnittelun professori.
Melinin mukaan Suomella on kolme tärkeää vahvuutta korkean lisäarvon biotaloustuotteiden valmistamiseen: metsäteollisuuden sivutuotteet, Euroopan toiseksi edullisin sähkö sekä käytettävissä oleva maapinta-ala.
”Biojalostamo on biotalouden vastine öljynjalostamolle.”
Panostus biojalostusalan osaamiseen
Kollin Säätiön lahjoitus vahvistaa entisestään biojalostusalan tutkimusryhmien toimintaa Lahden kampuksella.
“Lahjoitus on merkittävä panostus suomalaisen biojalostusosaamisen kehittämiseen. Se myös mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen teollisuuden tarpeisiin”, sanoo LUTin insinööritieteiden tiedekunnan dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri.
Säätiö haluaa vahvistaa Suomen osaamista biotalouden johtavana kansainvälisenä kehittäjänä samalla, kun EU pyrkii vahvistamaan biotaloutta Euroopassa.
“Metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu EU:ssa riittävästi, vaikka ne tukevat sekä Euroopan kilpailukykyä että vihreää siirtymää. Toivon, että investointihankkeet saavat jatkossa paremmin tukea myös EU:lta”, Kollin Säätiön asiamies Esko Kolli sanoo.
Lue lisää:
Inspiraationa hämähäkin seitti – Spinnovan ekologinen kuitu otti mallia luonnosta
Kuura-kuitu voi mullistaa tekstiiliteollisuuden – Metsä Spring haastaa puuvillan
Kai Mykkänen Euroopan vetytaloudesta: ”Suomella on kolme ässää hihassa”
Mikä on biojalostamo?
- Biotalouden vastine öljynjalostamolle.
- Biojalostamo valmistaa bioperäisistä raaka-aineista erilaisia tuotteita, kuten liimoja, vanerilevyjä, pakkausmateriaaleja, biohiiltä sekä raaka-aineita lääke- ja elintarviketeollisuuteen. Uusimpia tuotteita ovat puuvillaa korvaavat tekstiilikuidut.
- Myös biokaasua ja kierrätyslannoitteita valmistavat laitokset ovat biojalostamoita.
- Suomessa on noin 40 biojalostamoa, esimerkiksi UPM:n tehdas Lappeenrannassa ja Stora Enson tehdas Heinolassa.
- Vety tarjoaa biojalostamolle uusia mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen sekä kilpailukyvyn kasvattamiseen.
