Kodeissa ei juuri ole vesivarastoja hätätilanteisiin

Teksti Kemia-lehti, kuva Istock

Kemiran julkaisema laaja selvitys kertoo, että 89 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ei ole varautunut veden saatavuusongelmiin, eikä kodeissa ole vesivarastoja hätätilannetta varten.

Vettä varastossa on harvalla. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.

Kemiran julkaisemassa Kemira Water Index 2025 -selvityksessä kuluttajilta kysyttiin heidän mielipiteitään veteen ja sen käyttöön liittyvistä aiheista. Kyseessä oli monikansallinen selvitys vesiresilienssin tilasta eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Vain 11 prosenttia vastaajista Suomessa kertoo, että heidän kotitaloudessaan on varauduttu veden saatavuuteen liittyviin haasteisiin.

Varautumisella tarkoitetaan, että vastaajalla on olemassa vähintään yleinen suunnitelma ja riittävä määrä vettä varastoituna hätätilanteen varalle.

Suomessa muun muassa valtio on panostanut viime vuosina varautumisen merkityksestä tiedottamiseen, mutta Water Index -kyselyyn vastanneista 67 prosenttia oli sitä mieltä, että julkisessa kouluttamisessa veden säästämisen edistämiseksi olisi parantamisen varaa.

Vesiresilienssi-termi oli tuttu vain alle puolelle vastaajista. Vesiresilienssi tarkoittaa vesijärjestelmien, kuten luonnonvesivarojen, infrastruktuurin ja hallinnon, kykyä ennakoida, sopeutua ja toipua erilaisista lyhyt- tai pitkäaikaisista häiriöistä ilman, että veden laatu tai sen saatavuuden luotettavuus ja tasapuolisuus vaarantuu.

Vedenkulutusta seurataan

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kotitaloudet kyllä seuraavat ahkerasti vedenkulutustaan.

Vain 29 prosenttia vastaajista sanoi, ettei seuraa vedenkulutustaan lainkaan, mikä on matala luku pohjoismaisessa vertailussa.

Esimerkiksi Norjassa 70 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, ettei seuraa lainkaan kotitaloutensa vedenkulutusta.

Suomen teollisuus käyttää vettä enemmän kuin muut Pohjoismaissa

Kemiran teettämän selvityksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin kymmentä Euroopan maata ja kymmentä Yhdysvaltain osavaltiota vesiresilienssin kannalta. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa veden saatavuutta, hallintoa, riskejä ja investointeja.

Suomi sijoittui vesiresilienssi-indeksissä neljänneksi. Edelle kiilasivat naapurimaat Norja ja Ruotsi sekä Iso-Britannia. Suomi sai korkeat pisteet etenkin uusiutuvien makeanvedenlähteiden ja laadukkaan veden saatavuudessa.

Parannettavaa löytyy esimerkiksi teollisuuden vedenkäytössä. Selvityksessä vertailtiin eri maiden teollisuuden uusiutuvien makeanveden varojen käyttöä verrattuna vientivolyymeihin ja havaittiin, että Suomen teollisuuden suhteellinen vedenkäyttö on korkeampaa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Eniten maansa vesivaroja suhteessa vientimääriin kuluttaa Saksan teollisuus.

Mikä selvitys?

Kemira Water Index 2025 on lokakuussa julkaistu uusi, monikansallinen selvitys vesiresilienssin tilasta eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Selvityksen toteutti Kemiran toimeksiantona itsenäinen tutkimusyhtiö Ipsos kesän 2025 aikana kahdessa osassa.

Siinä tarkasteltiin seuraavia maita ja osavaltioita: Eurooppa: Norja, Ruotsi, Iso-Britannia, Suomi, Saksa, Ranska, Tanska, Espanja, Alankomaat, Italia; sekä Yhdysvallat: Kalifornia, Minnesota, Michigan, Arizona, New York, Florida, Illinois, Etelä-Carolina, Texas, Georgia.

Lähde: Kemira

 

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä