Teksti Kemia-lehti, kuva Pexels
Kemianteollisuus toivoo, että Suomen yhteistä tavoitetta nostaa TKI-osaamisen tasoa ei vesitetä nostamalla vain tohtoreiden määrää.
Kemianteollisuus ry on huolissaan parlamentaarisen TKI-työryhmän jättämän loppuraportin esityksestä, jonka mukaan uusia tutkijakoulutettuja, eli tohtoreita ja lisensiaatteja, tarvittaisiin vuosittain jopa 2 000. Viime vuosina tutkijakoulutettavien määrä on kasvanut vuosittain noin 600 ihmisellä.
Kemianteollisuus arvioi, että tutkijakoulutettavien määrän raju lisääminen on riski Suomen yhteiselle hyvälle tavoitteelle nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) määrää yhteiskunnassamme.
”Lisärahoitus on vaarassa valua aloituspaikkoihin – ei niinkään TKI-toimintaan ja sen kehittämiseen”, sanoo Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Alexandra Peth.
”Esityksessä on sinänsä hyvä tavoite nostaa suomalaisen huippuosaamisen tasoa. Tohtoritason aloituspaikkojen rajun nostamisen sijaan Suomessa pitää kuitenkin miettiä, miten saamme nostettua osaamista kaikilla koulutusasteilla ja kehitettyä huippututkimustamme entistä laadukkaammaksi”, Peth sanoo.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitys on kemianteollisuudessa huomattava. Kemianteollisuus ry:n tuoreessa kyselyssä 66 prosenttia alan yrityksistä arvioi, että niiden TKI-panostukset kasvavat merkittävästi tai jonkin verran seuraavan kolmen vuoden aikana.
Vipuvaikutuksen takaaminen tärkeää
Kemianteollisuus pitää parlamentaarisen TKI-työryhmän tavoitteita kokonaisuudessaan onnistuneina. Erityisen kannatettava tavoite on Suomen TKI-investointien nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
”Kemianteollisuus on yksi eniten tohtoreita työllistävistä toimialoista Suomessa.”
Tavoite vaatii mittavia lisäyksiä sekä julkisen puolen että yritysten TKI-panostuksiin. Suunnitelman ytimessä on julkisen rahoituksen vipuvaikutus, jossa valtio maksaa yhden kolmasosan ja yritykset kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteeseen sidotusta tavoitteesta.
Vipuvaikutuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että TKI-lisärahoitus kanavoidaan yritysvetoisesti. Vipuvaikutusta ei synny, jos yritykset eivät ole mukana rahoitettavissa kohteissa.
”Kestävä kasvu lähtee yrityksistä, ja ne myös rahoittavat Suomen hyvinvoinnin. Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet, ja mielellään enemmänkin, rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille”, Alexandra Peth sanoo.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 80 prosenttia jättäisi TKI-investoinnit osin toteuttamatta ilman julkista TKI-rahoitusta.
”Yritykset vastaavat noin kahdesta kolmasosasta Suomessa tehtävistä tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Julkisella rahoituksella voidaan jakaa riskiä ja tukea yritysten kykyä muuttaa TKI-toimintansa liiketoiminnaksi ja arvonlisäksi. TKI-investointeihin satsaaminen mahdollistaa yritysten uudistumisen ja kasvun, mikä tuo lisää puolestaan hyvinvointia yhteiskuntaan”, Peth sanoo.
Eniten tarvitaan korkeakoulututkinnon suorittaneita
Tohtorien määrän lisäämistavoitteen sijaan Kemianteollisuus ry peräänkuuluttaa tieteellisen tutkimuksen korkeaan laatuun panostamista sekä huippuosaamista.
Alan pelkona on, että muuhun koulutukseen käytettäviä resursseja heikennetään, jos tohtorinkoulutettavien määrää nostetaan rajusti.
”Näin ei saisi missään nimessä käydä. Yritykset tarvitsevat TKI-tehtäviinsä monipuolisesti niin ammattikoulu-, korkeakoulu- kuin tohtoriosaajiakin.”
Kemianteollisuus on yksi eniten tohtoreita työllistävistä toimialoista Suomessa. Vaikka TKI-panostukset kasvavat alan yrityksissä, tohtorien tarve ei ole kuitenkaan kasvamassa merkittävästi.
Eniten yritykset tarvitsevat lisää korkeakoulututkinnon suorittaneita: kyselyyn vastanneista 81 prosenttia arvioi yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tarpeen kasvavan. Yrityksistä 53 prosenttia arvioi tohtorikoulutettavien ja 20 prosenttia ammattikoulutettujen tarpeen kasvavan TKI-tehtävissä.
