Teksti Sakari Jussi-Pekka, Paula Vanninen, Kreettaliisa Rahkamaa-Alingué
Emeritusprofessori Erkki Johannes Rahkamaa kuoli 86-vuotiaana lokakuussa 2024. Rahkamaan uran keskeinen painopiste oli Chemical Weapons -projektiin osallistuminen, ja siitä kehittyi Verifin, Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti.
Erkki Rahkamaa kuoli Kempeleessä 15.10.2024. Hän oli syntynyt Oulussa 8.1.1938. Rahkamaa toimi Oulun yliopiston rakennetutkimuksen kemian professorina vuodesta 1980 eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 2001 sekä luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina 1993–1999.
Rahkamaa aloitti yliopisto-opintonsa niiden ensimmäisten ylioppilaiden joukossa, joiden oli mahdollista aloittaa opintonsa Oulun yliopistossa 1959. Kun Oulun yliopiston avajaisia vietettiin 4.10.1959 oli Erkki mukana avajaisten juhlayleisössä.
Puoliso Inkeri löytyi samasta luonnontieteellisen tiedekunnan ensimmäisten ylioppilaiden joukosta. Rahkamaa valmistui filosofian maisteriksi 1964, lisensiaatiksi 1969 ja väitteli tohtoriksi 1971 aiheena pyrrolin NMR-spektroskopia.
NMR-spektroskopian asema Suomen kemianteollisuuden tutkimus- ja kehitystyössä on paljolti Rahkamaan ansiota. Helsingin yliopistoon hankittiin hänen suosituksestaan NMR-laite, jonka huolto, käyttö ja käyttökoulutus olivat hänen vastuullaan.
Tämä työ jatkui molekyylispektroskopian dosentiksi nimityksen jälkeen. Laitteen tärkein käyttö liittyi ulkoministeriön CC-projektin (Chemical Compounds) tutkimuksiin, joiden tarkoituksena oli tunnistaa kemiallisten aseiden yhdisteitä.
CC-projektiin (sittemmin CW-projekti, Chemical Weapons) osallistuminen on ollut Erkki Rahkamaan uran keskeinen painopiste. Vuonna 1973 käynnistyneestä projektista kehittyi Helsingin yliopistossa toimiva Verifin, kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa määritelty Suomen kansallinen viranomainen.
Alan kansainvälinen kattojärjestö OPCW sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2013 työstään taisteluaineiden kitkemisestä maailmasta. Kopio mitalista on Verifinillä.
Kemiallisten taisteluaineiden tunnistamisen käsikirjoja, Suomen Sinisiä kirjoja, julkaistiin vuosina 1977–1994 yhteensä 22. Rahkamaa osallistui tutkimuksillaan ja raporteillaan kirjojen laatimiseen.
Siniset kirjat toimivat edelleen käsikirjoina kemiallisten taisteluaineiden tunnistamiseen erikoistuneissa laboratorioissa ympäri maailmaa.
”Hän oli vaativa, loistava ja innostava opettaja ja hieno herrasmies.”
Asiantuntija- ja koulutustehtävät jatkuivat professorinimityksen myötä Oulussa.
Rahkamaa oli vaativa, loistava ja innostava opettaja ja hieno herrasmies. Hän tuki opiskelijoitaan vuosikymmeniä myös opintojen päätyttyä.
Eläkevuosinaan Erkki Rahkamaa viihtyi remontti- ja puuaskareissa Vanhan Sarkkisen talon miljöössä. Hän vietti myös paljon aikaa Tervakosken vanhalla kylällä tyttären kotitaloa remontoiden ja lapsenlasten kanssa puuhaten.
Puolison kanssa tehtiin matkoja luontokohteisiin ja merenrannoille eri puolille Eurooppaa sekä vävypojan kotimaahan Tsadiin. Erkin sairastuttua muistisairauteen Rahkamaat osallistuivat aktiivisesti muistiyhdistyksen toimintaan kokemustoimijoina.
Rakasta puolisoa, isää, ukkia ja isoukkia jäävät kaipamaan vaimo Inkeri, tytär perheineen, sukulaiset ja ystävät.
Kirjoittajat
Sakari Jussi-Pekka, Paula Vanninen, Kreettaliisa Rahkamaa-Alingué
Erkki Rahkamaan puolison sisarenpoika, oppilas ja työtoveri, tytär
