Teksti Henna Rautiainen Kuvat Mikko Suutarinen
Tällä hetkellä puolet suomalaisen kosmetiikkavalmistaja Lumenen käyttämistä pohjoisen luonnon raaka-aineista tulee teollisuuden sivuvirroista. Yritys on hyödyntänyt niitä jo parikymmentä vuotta. Uusimpana keksintönä kuorinta-aineiden mikromuoveja on korvattu koivunkuorijauheella.
Kuulaan oranssi lakan siemenuute jäähtyy sekoitusastiassa vetokaapissa. Viereisessä sekoittajassa pyörii lakasta saatava marjavesi. Tekeillä on testierä Lumenen myydyimmästä ihonhoitotuotteesta, Nordic-C-seerumista, joka uudistui tammikuussa.
Seerumissa uutta ovat muun muassa kolme ihoa kosteuttavaa hyaluronihappoa ja lakasta saatava marjavesi. Jo seerumin edellisessä versiossa käytettiin kolmatta lakasta saatavaa raaka-ainetta, sumutuskuivattua lakkaa.
Seerumi yhdistää hyvin Lumenen keskeiset periaatteet eli vastuullisuustyön, luonnon raaka-aineiden ymmärryksen ja kiertotalousajattelun. Sen vegaaninen koostumus sisältää 96 prosenttia luonnollista alkuperää olevia raaka-aineita. Elintarviketeollisuuden sivuvirroista saatavia raaka-aineita on koostumuksesta 70 prosenttia.
Arvokkaita marjoja ei kerätä vain seerumia varten, vaan siinä hyödynnetään mehutuotannossa yli jäävistä siemenistä ja kuorista saatavia aineita. Uutuusseerumissa siemenuute ja marjavesi tulevat näistä sivuvirroista.
Koivunkuorijauhetta ja kauraksylitolia
Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen on ollut Lumenen missiona jo parikymmentä vuotta. Ajattelun takana on yrityksen pitkäaikainen tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Isohanni. Alun perin tuotekehityskemistiksi vuonna 1986 taloon tullut Isohanni on nähnyt aitiopaikalta suomalaisen kosmetiikkateollisuuden kehityskaaren ja erityisesti vastuullisuusajattelun kasvun.
Pohjoisen kultainen marja eli lakka oli merkittävässä roolissa myös ensimmäisessä Lumenen kiertotaloutta hyödyntäneessä tuotteessa.
”Ensimmäinen sivuvirtana saamamme marjaraaka-aine oli lakan siemenöljy vuonna 2002. Sen linolihappo ja alfalinoleenihappo vahvistavat ja suojaavat ihoa. Samoihin aikoihin teimme jo yhteistyötä sokeriyhtiön kanssa: sokeriteollisuuden sivuvirrasta kehitetty betaiini auttaa kontrolloimaan solujen vesitasapainoa ja suojaa ihoa kuivumiselta”, hän kertoo.
Uusimpina keksintöinä kuorinta-aineiden mikromuoveja on korvattu koivunkuorijauheella. Kasvonaamioissa koivuhiilipigmentti on korvannut turpeen. Kauran kuoresta tehty prebioottinen kauraksylitoli taas auttaa kosteuttamaan ja tasapainottamaan ihon mikrobiomia. Lista on pitkä, sillä Lumene käyttää tällä hetkellä 43:a luonnosta saatavaa raaka-ainetta. Puolet pohjoisen raaka-aineista tulee sivuvirroista.
”Nykyisin kumppaneinamme on niin isoja Fazerin kaltaisia yrityksiä kuin pieniä yksinyrittäjiäkin. Yhteistyöverkoston rakentaminen on vienyt aikaa kaksi vuosikymmentä”, vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Isohanni kertoo.
Luonnon raaka-aineet syrjäyttäneet synteettiset
Kosmetiikka-alan suurin muutos on tapahtunut juuri raaka-aineissa. Isohannin tullessa alalle suurin osa kosmetiikan raaka-aineista oli synteettisiä ja voiteissa käytettiin paljon eläinperäisiä aineita, kuten kollageenia. Luonnon raaka-aineista, vegaaniudesta ja bioteknologian soveltamisesta on tullut valtavirtaa.
Metsämarjojen lisäksi tuotteisiin jalostetaan raaka-aineita muun muassa maitohorsmasta, kanervasta ja tupasvillasta. Pääosa Lumenen käyttämistä pohjoisista raaka-aineista kasvaa luonnossa villeinä, joten niitä ei tarvitse kastella eikä lannoittaa. Paikallistuotanto pienentää kuljetusten hiilijalanjälkeä.
Pohjoisen luonnosta on vaikuttunut myös Isohannin seuraaja, nykyinen tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja, ranskalainen Alain Mavon. Hän haluaa jatkaa uusien vastuullisten ratkaisujen etsimistä.
”Luonnon raaka-aineiden hyödyntäminen on talossa huippuluokkaa, ja se oli yksi syistä, miksi päätin tulla Suomeen. Parhaillaan meillä on tutkittavana kymmenkunta elintarvike- ja metsätalouden sivuvirroista saatavaa ainetta. Haluamme olla jatkossakin alan kiertotalouden edelläkävijä Pohjoismaissa”, hän sanoo.
Lumenen ihonhoitotuotteiden raaka-aineista noin 90 prosenttia on luonnollista alkuperää. Vuoteen 2025 mennessä tavoitelukuna on 95 prosenttia.
”Minua kiinnostaa etenkin se, miten iho ikääntyy. Suuri motivaattori työssäni on, kun näen, kuinka ihonhoitotuotteet aidosti toimivat ja vaikuttavat ihon kuntoon. Tuotteiden takana on paljon pitkäjänteistä tutkimusta”, Mavon toteaa. Ennen Suomea hän työskenteli pitkään Oriflamen tuotekehitysjohtajana Tukholmassa.
Vegaanikollageenista erinomaisia tutkimustuloksia
Monissa kosmetiikkayhtiöissä tuotekehitys ja valmistus ostetaan ulkopuolisilta kumppaneilta. Lumene sekä suunnittelee että valmistaa tuotteensa itse Espoon Kauklahdessa. Tämä oli toinen pääsyistä Alain Mavonin ratkaisulle.
Myös tuotekehityspäällikkö Kristofer Vänttinen pitää etuna sitä, että kaikki toiminnot löytyvät saman katon alta ja tuotekehitys on omissa näpeissä.
”Etenkin uusien ihonhoitotuotteiden luomisessa tuotekehityksen rooli on merkittävä. On äärimmäisen kiinnostavaa etsiä ja tutkia uusia raaka-aineita ja kehittää alaa ekologisempaan suuntaan. Seuraamme aktiivisesti trendejä. On hienoa, että brändin vastuullisuus vaikuttaa yhä enemmän kuluttajien ostopäätökseen. Toki tuotteiden on oltava myös tehokkaita, miellyttäviä ja toimivia.”
Vänttinen sanoo, että tällä hetkellä maailmalla suositaan esimerkiksi kosteuttavia polyglutamiinihappoja. Niitä löytyy Nordic-C-seerumistakin.
Innovaatioista häntä erityisesti sykähdyttää ihoa kiinteyttävä kasvipohjainen vegaanikollageenipeptidi, joka on Lumenen vastaus kosmetiikka-alan kollageeniboomiin.
”Vegaanikollageeni tuotetaan patentoidun fermentaatioteknologian avulla. Se vastaa ihon luonnollista, harvinaista kollageenityyppiä 21. Nordic Bloom -seerumin teknologia ja formulointityö ovat käsialaani. Tutkimustulokset sen tehosta ovat erinomaisia. Se on sellainen kruununjalokivi urallani, josta olen hyvin ylpeä.”
Laboratorio on tehdas pienoiskoossa
Alana kosmetiikkakemia on Kristofer Vänttisen mukaan monipuolinen, ja laboratorio on eräänlainen tehdas pienoiskoossa. Niin tuotekehityspäällikkö kuin tuotekehityslaborantitkin kehittävät uusia tuotteita intohimoisesti.
Koostumusta hiotaan ja reseptiikkaa muunnellaan niin kauan, että lopputulos on haluttu. Tuotteen pH:ta ja viskositeettia mitataan. Sille tehdään myös mikrobiologisia ja stabiilisuuteen liittyviä tutkimuksia, joilla taataan tuotteen muuttumattomuus erilaisissa olosuhteissa kuluttajan käytössä.
Kosmeettisilta tuotteilta vaaditaan vähintään kolmen vuoden hyllyikää. Turvallisuutta ohjaa Suomen ja EU:n kosmetiikkalainsäädäntö.
”Ennen kuin tuotteen voi lanseerata markkinoille, toksikologi tekee turvallisuusarvioinnin. Teemme tuotekehityksessä myös yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Uuden tuotteen kehitys kestää yleensä vuodesta kahteen.”
Tuotekehityspäällikkönä Vänttinen on valvomassa, että aiemmin pienissä, satojen grammojen erissä laboratoriossa tehdyt formulat päätyvät pakkauksiin ja kuluttajille identtisenä, vaikka tuotantomäärät ovat tehtaan puolella tuhansia kiloja kerralla.
Työ laboratorion puolella vaatii tarkkuutta.
”Monet aktiiviaineet, kuten C-vitamiini, ovat lämpöherkkiä tai herkästi hapettuvia. Huolellinen käsittely oikeassa lämpötilassa ja järjestyksessä on tärkeää. Käyttämämme C-vitamiinijohdannaiset ovat stabiloituja, jotta ne säilyttävät aktiivisen tehonsa myös tuotteen avaamisen jälkeen”, tuotekehityslaborantti Tarja Eskelinen kertoo.
Kristofer Vänttinen ja Tarja Eskelinen sanovat olevansa ammatistaan ylpeitä lumenelaisia. Heistä on motivoivaa tehdä töitä yrityksessä, jossa tuotteen vastuullisuuskaarta mietitään tarkasti valmistamisesta ja pakkaamisesta kuljetukseen ja lopulta tyhjän pakkauksen kierrättämiseen asti.
Lumene Oy pähkinänkuoressa
1
|
Suomalainen kosmetiikka-alan yritys. Lumene on yhtiön tunnetuin tuotemerkki. Valmistaa myös Cutrin-hiustenhoitotuotteita. Yrityksellä on 450 erilaista kosmetiikka- ja meikkituotetta.
2
|
Perustettu vuonna 1948 nimellä Noiro Oy. Pääkonttori, tuotekehitys ja tehdas sijaitsevat Espoossa. Henkilöstöä on noin 330 ja toimitusjohtajana toimii Johan Berg. Liikevaihto 77,4 Meur (2022).
3
|
Yritys on alan markkinajohtaja Suomessa. Tärkeimpiin kasvumarkkinoihin kuuluvat Skandinavia, Iso-Britannia ja Kiina.
Laboratorion slangia
- Stabit - Stabiilisuustestit. Näillä testeillä taataan tuotteen pitkäaikainen laatu kaupan hyllyssä ja kuluttajan kotona.
- Dekka - Decanter-lasi. Laboratoriossa käytettävä lasinen astia, jossa tuotemassa valmistetaan.
- Raakis. Raaka-aine, jota tuotteessa käytetään.
