Teksti Kemia-lehti, kuva Jyväskylän yliopisto
Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) -säätiö myönsi Jyväskylän yliopistolle 1,325 miljoonan euron rahoituksen vetytutkimuksen vahvistamiseen sekä kestävän liikenteen ja kiertotalouden edistämiseen.
Nyt myönnetty rahoitus mahdollistaa Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen apulaisprofessuurin tehtävän. Tehtävässä aloitti tammikuun alussa Ali Davoodi. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta rahoitetaan osin Cefmofin rahoituksella.
”Rahoituksen vaikuttavuus syntyy siitä, että se mahdollistaa uusia avauksia ja osaamisen vahvistamista. Olemme ylpeitä voidessamme vahvistaa Jyväskylän kasvavaa vetyyn liittyvää ekosysteemiä ja nähdä tutkimuksen etenevän käytännössä kohti kestävämpää tulevaisuutta”, sanoo Cefmofin toiminnanjohtaja Haruka Arai.
Vetytutkimus vahvistuu toisiaan täydentävillä kokonaisuuksilla
Jyväskylän yliopiston vetytutkimus rakentuu useisiin toisiaan täydentäviin tutkimusalueisiin, jotka kattavat vedyn tuotantoon, materiaalitutkimukseen ja varastointiin liittyviä kysymyksiä.
Apulaisprofessori Ali Davoodin tutkimus keskittyy kokeelliseen sähkökemiaan, materiaalitieteeseen ja vihreän vedyn teknologioihin, jotka ovat keskeisiä globaalissa energiamurroksessa. Tavoitteena on myös rakentaa Jyväskylän yliopistoon edistynyt sähkökemian laboratorio, jossa kehitetään kestäviä materiaaleja ja tutkitaan, miten ne toimivat energia- ja teollisuussovelluksissa.
MOF-materiaalit ja huokoiset hiilimateriaalit voivat sitoa vetyä ”pesusienen” tavoin.
Apulaisprofessori Manu Lahtinen keskittyy tutkimuksessaan vedyn varastointiin, joka on yksi vetytalouden keskeisimmistä pullonkauloista. Lahtinen tutkii huokoisia varastointimateriaaleja, erityisesti metalliorgaanisia verkkorakenteita eli MOF-yhdisteitä (Metal-Organic Frameworks) sekä biohiilipohjaisia materiaaleja. MOF-materiaalit ja huokoiset hiilimateriaalit voivat sitoa vetyä ”pesusienen” tavoin ja mahdollistaa vedyn tehokkaamman varastoinnin matalammassa paineessa. Tämä voi pienentää säiliöiden painoa ja kustannuksia, parantaa turvallisuutta ja vähentää energiankulutusta.
Vetytutkimusta vahvistaa myös yliopistonlehtori, akatemiatutkija Marko Melander. Hänen tutkimuksensa keskittyy sähkökemian mallintamiseen, sopivien edistyneiden atomitason laskentamenetelmien kehittämiseen sekä soveltamiseen esimerkiksi vedynkehityksen kemiassa sekä yleisemmin sähkökemiallisten materiaalien tutkimuksessa. Tulevaisuuden hankkeet keskittyvät entistä vahvemmin vetykemian kannalta keskeisten materiaalien tehokkuuden ja kestävyyden kehittämiseen ja ennustamiseen laskennallisia menetelmiä käyttäen.
Tutkimuksen rinnalla panostetaan opetukseen ja kiertotalouteen
Vetytutkimuksen vahvistaminen näkyy myös opetuksessa. Kemian laitoksella on käynnistynyt tammikuussa uusi pakollinen ensimmäisen vuoden kemian opintojakso, jossa käsitellään vedyn tuotantoa osana kestävää energiajärjestelmää. Lisäksi laitoksella opetetaan vety-, sähkö- ja katalyysikemiaa useilla kursseilla.
”Tämä monipuolinen lähestymistapa vahvistaa Jyväskylän yliopiston asemaa vetytutkimuksen edelläkävijänä ja luo vahvan perustan kestävien energiaratkaisujen kehittämiselle”, kertoo matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Timo Sajavaara Jyväskylän yliopistolta.
