Teksti Kemia-lehti, kuva Istock
Modernin satelliittiajan voimakkain aurinkomyrsky koettiin vuonna 2005. Mutta viimeisen jääkauden loppupuolella Maahan iski sitä peräti 500 kertaa voimakkaampi aurinkomyrsky, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta. Mukana tutkimuksessa on Oulun yliopiston tutkijoita.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut voimakkaimman koskaan havaitun auringonpurkauksen. Äärimmäinen radiohiilipiikki ajoittuu vuoteen 12 350 eaa. eli viimeisen jääkauden loppupuolelle. Tapahtuman voimakkuutta ei ole voitu arvioida aiemmin, koska sopivaa tutkimusmenetelmää ei ollut käytettävissä.
Tutkimustulos laajentaa Auringon tunnetun aktiivisuuden aikajanaa ja voimakkuutta ja asettaa uuden ylärajan aurinkoilmiöille.
Uusi mallinnus tutkimukseen
Oulun yliopiston tutkijatohtori Kseniia Golubenko ja professori Ilya Usoskin hyödynsivät tutkimuksessa uutta kemian ja ilmaston yhdistävää SOCOL:14C-Ex -malliaan. Se on suunniteltu mallintamaan Auringon hiukkasmyrskyjä jääkauden ilmasto-olosuhteissa.
Malli vahvisti, että tutkittu aurinkomyrsky oli noin 18 prosenttia voimakkaampi kuin vuoden 775 jaa. myrsky, joka on tähän mennessä voimakkain koskaan puiden vuosirenkaisiin tallentunut aurinkomyrsky.
”Modernin satelliittiajan merkittävimpään tapahtuma on vuoden 2005 hiukkasmyrsky. Siihen verrattuna tämä vuoden 12 350 eaa. tapahtuma oli arviomme mukaan yli 500 kertaa voimakkaampi”, sanoo Golubenko.
Uutta mallia testattiin 14 300 vuotta vanhoilla puunäytteillä.
Muita tunnettuja suuria aurinkomyrskyjä on esiintynyt vuosien 994 jaa., 663 eaa., 5 259 eaa. ja 7 176 eaa. tienoilla. Uutta mallia testattiin Ranskan Alpeilta löytyneiden noin 14 300 vuotta vanhojen puunäytteiden avulla.
Tutkimuksessaan Golubenko ja Usoskin vahvistivat SOCOL:14C-Ex-mallin luotettavuuden mallintamalla vuoden 775 tapahtuman, josta on olemassa myös puiden vuosirenkaista saatuja tietoja. Mallia sovellettiin myöhäisjääkauden olosuhteisiin, ja sen pohjalta tutkijat arvioivat vuoden 12 350 eaa. aurinkomyrskyn voimakkuutta, ajoitusta ja maanpäällisiä vaikutuksia.
Nyt sekä jääkauden että sen jälkeisissä olosuhteissa toimivaksi vahvistettu malli on merkittävä edistysaskel radiohiilivaihteluiden analysoinnissa.
Kansainväliseen tutkimusryhmään kuului tutkijoita Ranskasta ja Sveitsistä, ja sitä johti professori Edouard Bard CEREGEstä Ranskasta.
Radiohiiliajoituksen avulla tutkijat ovat ajoittaneet neoliittiset yhteisöt Kreikassa.
Aurinkomyrskyjen ennustettavuus tärkeää
Aurinkomyrskyt voivat lisätä huomattavasti radiohiilen (14C) tuotantoa ilmakehässä. Radiohiili säilyy puiden vuosirenkaissa kosmisena merkkiaineena, joka mahdollistaa puunäytteiden ajoituksen. Voimakkaita piikkejä kutsutaan Miyake-tapahtumiksi niistä ensimmäiset havainnot tehneen tutkijan mukaan.
Radiohiiliajoituksen avulla tutkijat ovat jo pystyneet ajoittamaan tarkasti viikinkiajan asutukset Newfoundlandissa ja neoliittiset yhteisöt Kreikassa.
Uudet löydökset muuttavat käsitystämme Auringon fysiikasta ja avaruussään ääri-ilmiöistä.
”Myrskyjen mittakaavan ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää arvioitaessa riskejä, joita tulevaisuuden äärimmäiset aurinkomyrskyt aiheuttavat nykyaikaiselle infrastruktuurille, kuten satelliiteille, sähköverkoille ja viestintäjärjestelmille”, Golubenko toteaa.
Tutkimusartikkeli New SOCOL:14C-Ex model reveals that the Late-Glacial radiocarbon spike in 12350 BC was caused by the record-strong extreme solar storm julkaistiin 28.4.2025 arvostetussa Earth and Planetary Science Letters -tiedelehdessä.
Lähde Oulun yliopisto
Lue myös:
Parker-luotain ohitti Auringon maaliskuussa
Revontulia kuvaava kemisti: Älä katso vain sinne, missä on eniten vihreää
Antiikin Rooman rakenteita analysoitiin NMR-menetelmillä Oulussa
