Teksti Saga Wiklund, kuvat Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto sai yllättäen kolmen miljoonan euron testamenttilahjoituksen. Se on suunnattu Kuopion yksikölle. Talous- ja rahoitusjohtaja Heini Koskenvuori sanoo, että tutkimuksen sisältöön se ei saa vaikuttaa.
Lapinlahdella elänyt maanviljelijä ja sotaveteraani Martti Miettinen on tehnyt Itä-Suomen yliopistolle testamenttilahjoituksen, joka arvo on yli kolme miljoonaa euroa. Kyseessä on suurin yksittäinen Itä-Suomen yliopiston saama testamenttilahjoitus.
Talous- ja rahoitusjohtaja Heini Koskenvuoren mukaan suuret lahjoitukset ovat harvinaisia yksittäistapauksia. Miettisen testamenttilahjoituksen suuruus tuli yllätyksenä yliopistolle.
”Hän oli ollut yhteydessä ja kertonut haluavansa huomioida yliopiston testamentissaan, mutta lahjoituksen suuruusluokka oli hyvin iloinen yllätys”, Koskenvuori kertoo.
Itä-Suomen yliopisto perustaa suurlahjoituksesta Martti Miettisen rahaston, jonka tuotto käytetään testamenttimääräyksen mukaan Kuopion kampuksen nykyisen ja tulevan tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen tukemiseen.
Toive sijoittamisesta toteutetaan
Miettinen kartutti omaisuuttaan aktiivisen sijoitustoiminnan kautta. Hänen toiveensa oli, että rahaston varoja hoidetaan jatkossakin sijoittamalla.
Heini Koskenvuoren mukaan toive toteutetaan osana yliopiston sijoitustoimintaa.
Suuret lahjoitukset ovat Koskenvuoren mukaan harvinaisia.
”Voi kulua pitkä aika ilman isompaa lahjoitusta. Lahjoitusten merkitys on etenkin siinä, että niiden avulla pystytään tekemään uusia avauksia. Esimerkiksi tekniikan koulutusalan aloittamisessa alueen lahjoittajilla on ollut merkittävä rooli.”
Ensi vuodelle kaavaillaan uusien koulutusten, esimerkiksi viestintätieteiden koulutuksen toteuttamista lahjoitusvaroin. Tutkimuksen puolella lahjoitusvaroja käytetään tutkimuslaitteistoihin, apurahoihin tai väitöskirjatutkijoiden palkkaamiseen tietylle tutkimusalalle.
”Riippumattomuuden vaarantavia lahjoituksia ei voida ottaa vastaan.”
Lisätöitä uusien varojen hoitamisesta
Lahjoitusvarallisuuden hoitamiseen on olemassa valmiit käytännöt. Varat säilytetään kirjanpidossa omana, erillisenä kokonaisuutenaan. Näin varmistetaan, että niitä käytetään testamentin tarkoittamaan toimintaan.
”Uusien varojen hoitaminen vaatii jonkin verran lisätyötä, mutta suhteessa hyötyihin tosi vähän. Sijoituksiin liittyen meillä on jo varainhoidon sopimukset, joissa on useita eri salkkuja. Rahastoilla on toimikunnat, ja tämä merkitsee toki kokouksia ja asioiden valmistelua, mutta nämä eivät ole kokonaistyön määrässä mitenkään merkittäviä.”
Lahjoitusten merkitystä tulevaisuudessa on Koskenvuoren mukaan vaikea arvioida, mutta perusrahoitusta ne eivät kuitenkaan ole korvaamassa.
Valtaosa, noin 60 prosenttia, yliopiston rahoituksesta tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämän lisäksi tutkimusrahoituksen avustustuotot esimerkiksi Suomen Akatemialta ja EU:lta ovat merkittävä rahoituksen lähde. Pienempiä tulolähteitä ovat sijoitus- ja liiketoiminnan tuotot.
”Mitä tiukemmassa kokonaisrahoitus on, sitä suurempi merkitys lahjoitusvaroilla toki on. Mutta toisaalta jos tulisi rahoitusleikkauksia, emme pysty tilkitsemään niitä lahjoituksilla.”
Eniten kohdennusta lääketieteeseen ja tekniikkaan
Miettisen testamentin mukaan lahjoitusvarat voi käyttää mille tahansa alalle. Koskenvuoren mukaan tämä on varsin tavallista.
”Aika usein lahjoitus kohdennetaan yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaan yleisesti. Mutta jos tehdään tarkempi kohdennus, yksityishenkilöt lahjoittavat yleisimmin lääketieteeseen ja tietyn sairauden tutkimiseen. Yritykset puolestaan ovat viime aikoina lahjoittaneet yleisimmin tekniikan alan koulutuksen kehittämiseen”, Koskenvuori sanoo.
Jopa puolet yksityishenkilöiden kohdennetuista lahjoituksista menee lääketieteelliseen tutkimukseen.
Lahjoituksilla voi olla kohdentamisen kautta vaikutusta tietyn tieteenalan kehitykseen. Esimerkiksi tekoäly-yrityksensä myynnillä rikastunut Peter Sarlin on lahjoittanut Suomen yliopistoille 13 tekoälyprofessuuria.
”Onhan sillä merkitystä. Tekoälytutkimus menee paljon enemmän eteenpäin kuin se menisi ilman lahjoitusta – kohdennetuilla lahjoituksilla voi olla isokin merkitys”, Koskenvuori arvioi.
Itä-Suomen yliopisto ei ota vastaan lahjoituksia, joilla ohjataan tutkimuksen sisältöä tai tuloksia.
”Riippumattomuuden vaarantavia lahjoituksia ei voida ottaa vastaan. Noudatamme eettisiä ohjeita muutenkin sen suhteen, mistä lahjoituksia voidaan ottaa.”
Verovähennysoikeus kannattaa tarkistaa
Tieteelliseen tutkimukseen ja yleishyödylliseen tarkoitukseen tehdystä lahjoituksesta saa verovähennystä, kun lahjoitus ylittää 850 euroa.
”Lahjoituksesta tehdään myös lahjakirja, jos summa ylittää 850 euroa”, Koskenvuori kertoo.
Yliopistoilla on Poliisihallinnon rahankeräyslupa. Itä-Suomen yliopisto ei mainosta aktiivisesti lahjoitusten tekemistä. Verkkosivuilla kuitenkin kerrotaan, miten yliopiston toimintaa voisi tukea.
”Kun olemme yritysten kanssa tekemisissä, voimme myös nostaa keskusteluissa lahjoittamisen mahdollisuutta esiin”, Koskenvuori sanoo.
Yliopistoon voi ottaa yhteyttä suoraan esimerkiksi talous- tai lakiasiainjohtajaan tai rehtoreihin, ja pienemmissä lahjoituksissa voi toimia verkkosivuston kautta.
Kaikki yliopistot kannustavat lahjoituksiin verkkosivustoillaan. Esimerkiksi Aalto-yliopiston sivustolla voi lahjoittaa kemian tekniikan korkeakoululle tai valita yleisemmin eri tieteenaloille kohdistuvan kerta-, kuukausi- tai vuosilahjoituksen. Sivustolta löytyy myös tietoa varojen käytöstä ja yliopiston sijoitustoiminnasta.
Lue myös:
Kollin säätiön miljoonalahjoitus – LUTin biojalostuksen tutkijat iloitsevat
