Haluaako Kainuu suojella luontoa vai teollistua vihreällä siirtymällä?

Teksti Kemia-lehti, kuvat Istock

Kainuuseen mahtuisi kymmenkertaisesti suunniteltua enemmän tuulivoimaloita LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen mukaan. ”Halutaanko me olla luonnonsuojelu- ja matkailualue vai halutaanko me teollistua ja luoda hyvinvointia”, hän haastaa.

Metsää, vettä ja ihmisen kädenjälki maisemassa. Kuvituskuva.

Petteri Laaksonen kertoi ajatuksiaan Tuulivoima vauhdittamassa Kainuun elinvoimaa -yleisötilaisuudessa, josta uutisoi Kainuun Sanomat.

Kainuun liiton tuulivoiman maakuntakaavoituksessa tavoitteena on saada noin 410 tuulivoimalaa vuoteen 2035 mennessä. Laaksosen mukaan tämä on liian vähän. LUTin tutkimustulosten mukaan Kainuuseen mahtuisi 4 000 turbiinia.

Luku perustuu LUTin laskelmaan: Kainuun maapinta-ala on noin 20 000 neliökilometriä ja tästä 80 prosenttia metsää. Maakuntaan voisi rakentaa 4 000 tuulivoimalaa. Ne veisivät pinta-alasta noin 1,5 prosenttia.

Laaksonen muistuttaa Kainuun Sanomissa, että uudet energiaratkaisut ovat Suomelle iso mahdollisuus.

”Tämä on kuin Norja, kun se löysi öljyn.”

Hän sanoo, että tuuli- ja aurinkovoima ovat ratkaisuja sähkön kysyntään ja houkuttimia suurille teollisille investoinneille. Uudet teolliset investoinnit esimerkiksi kemianteollisuuteen vaatisivat valtavasti sähköä.

Petteri Laaksosen mukaan tuulivoiman riskit tiivistyvät siihen, että Suomessa ei uskota vihreän siirtymän suureen mahdollisuuteen:

”Riski on siinä, että halutaanko me olla luonnonsuojelu- ja matkailualue vai halutaanko me teollistua ja luoda hyvinvointia.”

Kainuun Sanomien mukaan Laaksonen halusi herätellä päättäjiä kertomalla LUTin vaikutusarvion tuloksista. Laaksonen heitti pallon poliitikoille. Heidän tehtävänsä on arvioida, mitkä vaikutukset painavat vaakakupissa.

Lähde: Kainuun Sanomat 29.6.2024. Lue artikkeli (maksumuuri):

Tämä on kuin Norja, kun se löysi öljyn

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä