Teksti Veela Hammar
”Koko fuksivuosi on mennyt älyttömän nopeasti, ja on vaikea ajatella, että kohta se on ohi”, kirjoittaa kirjeenvaihtajamme Veela Hammar.
Opiskeluun on jo tottunut. Peruspuurtaminen alkoi joulun jälkeen ja sai fuksivuoden jännitystä ja innostusta hiipumaan. Piristystä toi pakollinen englanti, joka pehmensi periodin vaativuutta.
Päiviä tuli vietettyä termodynamiikan ja dynamiikan pajoissa ystävien kanssa. Hyvässä seurassa laskuharjoitusten teko oli oikeasti mukavaa. Koko periodi viiletti niin nopeaa vauhtia, että aloin vähän liian myöhään opiskella tentteihin. TEDDYä tuli toki laskuharjoitusten kautta opiskeltua enemmän, mutta epäorgaaninen kemia unohtui.
LISÄÄ STRESSIÄ periodiin toi kesätyöhakemuksien teko. Joka helmikuu ja maaliskuu on aina yhtä taistelua työpaikasta, eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Helsingin markkinoilla työpaikkoja on enemmän, mutta hakijoita sitäkin enemmän. Päivien piristeinä olivat sähköpostissa työpaikkojen lähettämät ”valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun” -viestit.
Minulle onkin tullut sosiaalisessa mediassa paljon esiin, kuinka vaikeaa on saada kesätöitä. Tänä vuonna se on ollut kuulemma poikkeuksellisen vaikeaa. Hakuprosessit ovat pitkiä, ja pettymys on tosi suuri, jos varsinkaan viimeisen hakuvaiheen jälkeen ei otetakaan töihin. Toki esimerkiksi nelivaiheinen haku on ymmärrettävä, jos hakijoita on satoja.
”Pääsin jopa haastatteluun asti, mutta ei tärpännyt.”
Kemiaa opiskelevana olisi ihanaa saada omalta alalta kesätöitä, mutta fuksina se on erittäin epätodennäköistä. Silti laiton varmuuden vuoksi muutamaan omaa opiskelua tukevaan paikkaan hakemukset. Pääsin jopa haastatteluun asti, mutta ei tärpännyt.
Varsinkin nyt tukien määrän pienentyessä on pakko saada kesätöitä, jotta olisi varaa elämiseen. Pakolliset kulut ovat suurempia kuin Kelalta saatavat asumis- ja opintotuki. Opiskelijat laitetaan tiukoille, kun pitäisi opiskelun ohella käydä töissäkin. Runsas työnteko opintojen ohessa saattaa olla opiskelijoille kuluttavaa, ja arvosanat voivat tämän takia laskea.
NYT PITÄISI ALKAA jo päättää, minkä aineen ottaisi sivuaineeksi. Olisi kätevää, jos se tukisi kemiaa, mutta olisi samalla itseä kiinnostava. Osa valitsee sivuaineeksi jonkin “helpon”, jolloin ei tule lisää opiskelustressiä. Itseäni kiinnostavat sivuaineet ovat kuitenkin aika haastavia, ja odotankin innolla ensi lukuvuoden työmäärää. Olen pohtinut farmasian ja fysiikan välillä, ja farmasia vetää jotenkin puoleensa.
Viimeinen periodi alkoi, ja kesä lähenee. Tämä tarkoittaa monesti ainakin itselleni, että opiskeluunkin hiipii ajatus: ”Kohta alkaa loma!”. Yritän kyllä ottaa itsenäni niskasta kiinni ja tehdä loppurutistukset. Koko fuksivuosi on mennyt älyttömän nopeasti, ja on vaikea ajatella, että kohta se on ohi. Kohta ei voi enää laittaa fuksiuden piikkiin, jos ei ymmärrä jotain peruskurssien asioita.
Veela Hammar on ensimmäisen vuoden kemian opiskelija Helsingin yliopistossa.
Lue lisää:
