Teksti Kemia-lehti, kuva Istock
EU:n uuden biotalousstrategian tavoitteet ovat MTK:n mielestä lupaavat. Järjestö kuitenkin peräänkuuluttaa konkreettisia ratkaisuja valkuaistuotannon ja kasvinjalostuksen kehittämiseksi.
EU:n uusi biotalousstrategia antaa signaalin eurooppalaiselle biotaloudelle ja fossiilisten korvaamiselle kestävästi luonnosta saatavilla materiaaleilla.
Uusi strategia aikoo panostaa erityisesti investointien skaalaamiseen, uusien tuotteiden ja markkinoiden vahvistamiseen, kestävän biomassan tuotantoketjuihin sekä kansainvälisten vientimahdollisuuksien ja kumppanuuksien lisäämiseen.
”Strategian tavoitteet ovat hyvät. On kuitenkin välttämätöntä, että EU ymmärtää olemassa olevat biotalouden toimijat kuten maa- ja metsätaloussektorin. Tärkeää on myös muistaa, että ilman kannattavasti toimivia metsänomistajia ja viljelijöitä ei ole myöskään raaka-ainetta biotalouteen”, MTK:n EU-asiantuntija Maria Pohjala sanoo.
Heikko valkuaistuotannon omavaraisuus
MTK näkee, että strategian tärkeä tavoite on kemiallisten torjunta-aineiden korvaaminen biopohjaisilla tuotteilla.
Se kaipaa kuitenkin selkeämpää viestiä siitä, miten valkuaistuotantoa voidaan kehittää osana biotalousstrategian toimenpiteitä. Tällä hetkellä maanosa nojaa paljon tuontivalkuaisen varaan.
”Valkuaistuotannon ongelmat ovat tiedossa, ja Euroopan tuotannon riippuvuus muihin maanosiin on tunnistettu. Biotalous voi vastata tähänkin ongelmaan monin tavoin, mutta ratkaisumallit ovat uuden strategiankin jälkeen epämääräisiä”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi.
Heikko valkuaisomavaraisuus on eurooppalaisen maataloustuotannon suurimpia kehityskohteita.
Kasvienjalostus ja uudet proteiininlähteet ovat mahdollisuuksia, joilla EU voisi tavoitella parempaa valkuaistuotannon omavaraisuusastetta.
Strategia menee seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin käsittelyyn.
MTK:n mukaan nyt on aika kääriä hihat ja muuttaa strategia konkreettisiksi toimenpiteiksi eurooppalaisten biotalouden edistämiselle.
Lähde: MTK
Lue myös:
Sieniproteiini Pekilo – Tavoitteena poistaa nälkä maailmasta
Suosta nousee supermolekyyli – Neova Group etsii biostimulantteja
Uusi suomalainen menetelmä tuo tehoa kasviproteiinien tuotantoon
Suomessa viljeltäviä valkuaiskasveja
- Herne, rehuissa ja elintarvikkeissa, soveltuu hyvin ilmastoomme.
- Härkäpapu, rehuissa ja elintarvikkeissa, nopeasti yleistynyt, sietää viileyttä.
- Sini- ja keltalupiinit, viljelyala pieni, vaativampi maaperäolosuhteiden suhteen.
- Soijapapu, kokeiluja, ei merkittävää tuotantoa, ehkä ilmaston lämmetessä.
