Teksti Marja Ollakka, kuva K-S Foto
”Hiili päätyy hajotuksen myötä pääasiassa epäorgaaniseen muotoon, riippumatta materiaalin laadusta. Sillä on suuri merkitys järven hiilipäästöjen ja hiilen varastoitumisen kannalta”, sanoo aihetta väitöstyössään tutkinut Jussi Vesamäki.
Jussi Vesamäen, 28, väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Hän panostaa tutkimustyön ohella myös vapaa-ajan harrastuksiin. Vapaallakin hän intoutuu suunnittelemaan uusia tutkimusideoita, koska haluaa löytää ratkaisuja globaaleihin ympäristöongelmiin.
Mikä on väitöskirjasi merkittävin tulos?
Väitöskirjan jokaisessa osatutkimuksessa tarkastelin hiilen biokemiallista kohtaloa: päätyykö materiaalista peräisin oleva hiili hajotuksen myötä epäorgaanisena ilmakehään tai veteen, vai sitovatko mikrobit sen rakentaakseen omaa biomassaansa. Aihetta on tutkittu sangen vähän, huolimatta hiilen kierron ja mikrobien merkityksestä globaalilla tasolla.
Tulokset osoittivat hiilen päätyvän hajotuksen myötä pääasiassa epäorgaaniseen muotoon, riippumatta materiaalin laadusta. Tällä on suuri merkitys järven hiilipäästöjen ja hiilen varastoitumisen kannalta, koska mikrobitoiminnan kautta hiili palaa ilmakehään ja tuottajien käyttöön. Hajotusprosessien nopeuteen vaikuttaa toki materiaalin laatu. Mikromuovien hajotuksen laskettiin kestävän nopeimmillaankin satoja vuosia, kun taas luonnon omat polymeerit hyödynnettiin jopa muutamissa kuukausissa.
Miten tuloksiasi voi soveltaa?
Todennäköisimmin materiaalien kehittämisessä. Väitöskirja tarkastelee erilaisten materiaalien, mukaan lukien muovien, mikrobiologista hajoamista. Kun muovisaasteongelmaan pyritään vastaamaan kehittämällä uusia biohajoavia materiaaleja, on niiden hajoavuus määritelty useimmiten kompostihajoamiseen pohjautuen. Uusien materiaalien kehitysvaiheessa olisikin hyvä tiedostaa, että hajoamisprosessit vesiekosysteemeissä ovat huomattavasti hitaampia kuin kompostissa.
”Materiaalien kehitysvaiheessa olisi hyvä tiedostaa, että hajoamisprosessit vesiekosysteemeissä ovat huomattavasti hitaampia kuin kompostissa.”
Mitä väitöksen tekeminen merkitsi sinulle?
Väitöskirjan tekeminen tarjosi tilaisuuden kehittyä ja oppia uusia menetelmiä, joita voi hyödyntää tutkimuksessa. Menetelmien oppimisesta on varmasti hyötyä uran myöhemmissä vaiheissa, sillä ne tarjoavat keinon vastausten löytämiseen ja tieteen edistämiseen. Etenkin isotooppipohjaisissa menetelmissä on suurta potentiaalia moneen – toki niitä on jo paljon hyödynnettykin.
Mitä teet urallasi seuraavaksi?
Suunnitelmissa on jatkaa tutkimusta mikrobiologian parissa. Se tarkoittaa käytännössä rahoitushakemusten työstämistä uusien tutkimusten rahoittamiseksi. Haaveenani olisi löytää ratkaisuja globaaleihin ympäristöongelmiin ja luoda tutkimustietoa, jota voitaisiin soveltaa käytännön ratkaisuissa.
Mikä toimii parhaiten työsi vastavoimana?
Äänikirjat, podcastit, liikkuminen ja ystävien kanssa vietetty aika palauttaa työstä parhaiten. Toisinaan tosin käy niinkin, että intoudun suunnittelemaan tulevia uusia tutkimusideoita ja lukemaan aiheesta – tällainen kehittely on oikeastaan myös palauttavaa, kun saa työstää jotain uutta.
Jussi Vesamäen väitöskirja Microbial degradation of terrestrial organic matter and microplastics in boreal lakes tarkistettiin 26.4.2024 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Andrew Tanentzap Trentin yliopistosta, Kanadasta ja kustoksena apulaisprofessori Sami Taipale Jyväskylän yliopistosta.
Lue lisää:
Jussi Vesamäki ORCID-tietokannassa
Tutuksi luultu hiili tuottaa tutkijoille yllätyksiä
6 kysymystä tekoälystä – Ratkaiseeko se kemian haasteet?
Apulaisprofessori Sami Taipale tutkii muovien vaikutuksia vesistöihin
