18-vuotiaat tytöt häikäisivät matematiikkaolympialaisissa. Aino Aulanko on Euroopan tyttöjen olympialaisten paras ja toi Suomeen kultaa ensimmäistä kertaa kilpailujen historiassa. Siiri Roschier sai pronssia.
Teksti Ulla Veirto, kuva MAOL
Espoolainen Aino Aulanko, 18, oli paras eurooppalainen Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaisissa Georgiassa. Suomeen keskiviikkoiltana palannut Aulanko kertoi, että hämmästyi voittoaan.
”Uskomaton fiilis! En olisi ikinä voinut kuvitella voittavani, sillä en ratkaissut kuudetta tehtävää, joka oli algebraa.”
Kilpailun 212 osallistujasta vain yksi vierailijamaan edustaja, yhdysvaltalainen Hannah Fox pystyi ratkaisemaan tehtävän.
”Mieluisin minulle oli tehtävä 3, koska pidin ratkaisussa käytetyistä ideoista. Se oli myös haastavin ratkaisemani tehtävä, joten sen ratkaiseminen oli palkitsevaa.”
Aino Aulangon suosikkitehtävän löydät tämän artikkelin lopusta.
Olympialaisiin kuului kuusi tehtävää. Ne ratkaistiin kahtena kisapäivänä 13.–14.4.2024. Kumpanakin päivänä työhön sai käyttää 4,5 tuntia.
Aulangon kultamitali on Suomen ensimmäinen näiden kilpailujen historiassa. Loistavaa menestystä täydensi Siiri Roschier, 18, pronssimitalilla.
Suomen joukkueen pistepottia kartuttivat myös Amelie Hao, 16, ja Minea Tiitinen, 18.
Syksyllä Aalto-yliopistoon
Aulangolle on jo aiemmin varmistunut opiskelupaikka, sillä hän menestyi kansallisessa matematiikkakilpailussa. Hän valitsi teknillisen fysiikan ja matematiikan opinnot Aalto-yliopistossa.
”Ajattelin, että on parempi opiskella laajemminkin kuin vain matematiikkaa, esimerkiksi koodaamista.”
Opiskeluseutu pysyy varsin tuttuna, sillä Aulanko on valmistumassa ylioppilaaksi Otaniemen lukiosta, joka on matematiikka- ja luonnontiedelukio.
”Niin kauan kuin muistan, olen pitänyt matematiikasta ja ollut hyvä siinä. Pidän myös kielten opiskelusta”, Aulanko kertoo.
Aulangolle mieluisin matematiikan osa-alue on kombinatoriikka, koska ”siinä voi ajatella ja keksiä uusia ideoita.”
”Ratkaisen tehtäviä kynällä ja paperilla. Tietokoneella työskentely on rajatumpaa.”
Suomalaisten osaaminen matemaattisissa aineissa on PISA-tutkimusten mukaan heikentynyt jatkuvasti. Mitä Aulanko arvelee syyksi?
”Yksi syy on se, että matematiikkaa on siirrytty tekemään pelkästään tietokoneella. Itse ratkaisen tehtäviä kynällä ja paperilla. Näin pystyn hahmottamaan tehtäviä vapaasti myös piirtämällä. Tietokoneella työskentely on rajatumpaa.”
Lisää tyttöjä olympialaisiin
Nyt koetuissa Euroopan tyttöjen olympialaisissa oli 37 Euroopan maata. Suomi sijoittui kokonaistuloksissa sijalle 16 ja kaikkien 54 joukkueen joukossa sijalle 25. Eniten pisteitä keräsi Yhdysvaltojen joukkue. Euroopan maista paras joukkue oli Ukrainalla.
Kaikki halukkaat maat saavat osallistua kilpailuun, myös Euroopan ulkopuolelta. Mitalirajoihin vaikuttavat vain eurooppalaiset
Aino Aulanko pitää tärkeänä matematiikan kilpailutoimintaa nuorille yleensä ja tytöille erityisesti. Tyttöjen olympialaisia on järjestetty vuoden 2012 alkaen.
”Kilpailuja tytöille alettiin järjestää, jotta tyttöjen osuus kansainvälisissä matematiikan olympialaisissa saataisiin nousemaan. Osallistujista vain 10 prosenttia on tyttöjä. Ainakin Suomessa tyttöjä on nyt saatu osallistumaan enemmän.”
Parhaillaan Aulanko jo harjoittelee seuraavaan koitokseen, matematiikan kansainvälisiin olympialaisiin, jotka ovat heinäkuussa. Hän treenaa tekemällä edellisten vuosien kilpailutehtäviä ja osallistuu valmennusviikonloppuihin.
MAOLin tiedekilpailutoimintaa
Euroopan tyttöjen matematiikkaolympialaisiin (The European Girls’ Mathematical Olympiad) osallistuminen on osa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n järjestämää tiedekilpailutoimintaa.
Kilpailut alkavat loka-marraskuussa pidettävistä alkukilpailuista, joihin voivat osallistua kaikki Suomen lukiot ja yläkoulut. Kilpailujen parhaimmistolle järjestetään yliopistotason jatkovalmennusta, jonka perusteella valitaan edustusjoukkueet kansainvälisiin tiedeolympialaisiin.
Osana valmennusta osallistutaan myös kunkin oppiaineen (matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka) pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin kilpailuihin.
Lukiosarjojen kokonaiskilpailun kymmenellä parhaalla on mahdollisuus päästä ilman pääsykoetta opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita useimpiin suomalaisiin yliopistoihin.
Kilpailutoiminnan päärahoittaja on Opetushallitus.
Lue myös:
European Girls’ Mathematical Olympiad – tulokset ja tehtävät
Lukiolaiset loistivat kemian olympialaisissa 2023 – ”Meiltä otettiin puhelimet pois ja se oli mahtavaa”
Aino Aulangon suosikki: Tehtävä 3.
Kutsutaan positiivista kokonaislukua n kummalliseksi,
jos mille tahansa luvun n positiiviselle tekijälle d kokonaisluku
d(d+1) jakaa n(n+1). Todista, että mille tahansa
neljälle kummalliselle positiiviselle kokonaisluvulle A, B, C
ja D pätee seuraava:
syt(A, B, C, D) = 1.
Tässä syt(A, B, C, D) on suurin positiivinen
kokonaisluku, joka jakaa kaikki luvuista A, B, C ja D.
Tilaa uutiskirjeemme!
Saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi
95 %
On tyytyväisiä
500
Uutta työntekijää
2000
lukijaa
