Teksti Kemia-lehti
Vuoden 2023 A. I. Virtanen -palkinto on 15.12. myönnetty professori Sara Wickströmille tunnustuksena uraauurtavasta solubiologisesta tutkimustyöstä, joka kunnioittaa A. I. Virtasen työn inspiroimana kunnianhimoisia tavoitteita perustutkimuksessa ja soveltavassa työssä. Miltä nyt tuntuu?
Professori Sara Wickström on alansa ehdottomia kansainvälisiä huippuja. Hän toimii saksalaisen Max Planckin molekulaarisen biolääketieteen instituutin johtajana, ja hänellä on tutkimusryhmä myös Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Professori Wickström tutkii mekanismeja, joilla kudosten, kuten ihon, kantasolut kommunikoivat keskenään ja lähiympäristönsä kanssa ja miten tämä ohjaa solujen toimintaa ja kudosten muodostumista.
Nämä uraauurtavat tutkimukset ovat myös paljastaneet mekanismeja, joilla kudokset säätelevät geenien ilmenemistä ja näin säätelevät kantasolujen erilaistumista. Samalla Wickström on kehittänyt solubiologian menetelmiä ja ollut aktiivinen näiden menetelmien ja tutkimustulostensa saattamisessa yleiseen käyttöön ja hyödyksi.
A.I. Virtanen -palkinnon jakavat Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae (Biobio-seura), Ravitsemuksen Tutkimussäätiö ja Suomalaisten Kemistien Seura. Palkinto koostuu kunniakirjasta, 6 000 euron rahapalkinnosta sekä kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelemasta hopeisesta A. I. Virtanen -mitalista. Palkitsemistilaisuus järjestetään 15. joulukuuta 2023.
Millaisia ajatuksia palkinto herättää, professori Sara Wickström?
Olen erittäin kiitollinen tästä tunnustuksesta, joka tulee pitkäjänteisestä tutkimustyöstä perustutkimuksen alalla. Perustutkimus jää usein vähemmälle huomiolle kuin soveltava tutkimus, jota suuren yleisön on helpompi ymmärtää, koska se liittyy konkreettisemmin ihmisten arkielämään kuten sairauksiin.
On hienoa, että solubiologiaakin arvostetaan. Erityisen arvokasta on se, että tunnustus tulee kollegoilta, jotka ymmärtävät tutkimuksen yksityiskohtia. Olen kiitollinen myös kaikille tutkijoille, jotka ovat vuosien varrella työskennelleet laboratoriossani – kokeellinen tutkimus on aina tiimityötä.
Miten itse määrittelisit tutkimuksesi keskeiset teemat?
Tutkimukseni keskeinen teema on yrittää ymmärtää perusperiaatteet, joilla ihmisen kudokset muodostuvat ja miten kudoksia aktiivisesti ylläpidetään aikuisiässä. Kudosten rakenteen ja dynamiikan ymmärtämisen kautta on mahdollista tutkia, miten kudoksen rakenne vaikuttaa esimerkiksi syövän syntymiseen tai vanhenemiseen liittyvään toiminnan heikkenemiseen. Tutkimme näitä kysymyksiä ensisijaisesti epiteelikudoksissa (iho, suun alueen epiteeli ja suolisto). Viime aikoina olemme tutkineet kudoksia myös varhaisessa alkionkehityksessä.
”Tutkijan ura sisältää myös uskomattoman paljon vapautta ja kansainvälisyyttä.”
Millaisia konkreettisia tuloksia tutkimuksen avulla on mahdollista saavuttaa?
Pitkällä tähtäimellä tutkimuksemme voi johtaa kykyyn kasvattaa laboratoriossa kudoksia tai niiden osia. Niitä voitaisiin käyttää ”varaosina” korvaamaan vaurioituneita kudoksia. Pyrimme myös parantamaan syövän diagnostiikkaa uusilla syöpäkudoksen kuvantamismenetelmillä.
Mihin suuntaan haluat tulevaisuudessa viedä tutkimustasi?
Jatkan laskennallisten menetelmien hyödyntämistä kudosdynamiikan tutkimisessa. Tavoitteena on kehittää koneoppimisen avulla malleja, joiden avulla voisi ennustaa, mitkä muuttujat kudoksessa ennakoivat sairauden syntyä tai mitkä tekijät ovat ratkaisevia solujen kyvyssä muuntaa niiden toimintaa, kun kudoksen tilanne niin vaatii.
Mikä sinut sai innostumaan nimenomaan solu- ja kudostutkimuksesta?
Innostuin alasta, koska solubiologinen tutkimus on erittäin monipuolista ja siinä voi hyödyntää erittäin laajasti eri luonnontieteitä. Olin nuorena erityisen kiinnostunut fysiikasta ja matematiikasta, ja solubiologiassa hyödynnämme näiden alueiden osaamista esimerkiksi rakentamalla fysikaalisia tai matemaattisia malleja kudosten ja solujen dynamiikasta. Laboratoriossani on tällä hetkellä lääkäreitä, biologeja, fyysikoita sekä kemistejä ja teemme runsaasti kansainvälistä yhteistyötä eri alojen tutkijoiden kanssa.
Mitkä asiat ovat vaikuttaneet merkittävästi urakehitykseesi?
Merkittäviä tekijöitä ovat varmastikin olleet rohkeus tarttua mahdollisuuksin silloin, kun niitä on ilmaantunut sekä kyky tehdä pitkäjänteistä työtä omia polkuja kulkien sen sijaan että olisin seurannut muiden jalanjälkiä. Olen ollut erittäin onnekkaassa asemassa, koska minulla on aina ollut perheeni tuki takana. Toinen ratkaiseva tekijä on ollut se, että minulla on ollut vapaus tehdä uraan liittyviä valintoja.
Mitä haluaisit sanoa alaa harkitseville nuorille?
Haluaisin rohkaista nuoria opiskelijoita tutkimuksen maailmaan. Se ei ehkä ole taloudellisesti kaikkein palkitsevin urapolku, mutta tutkijan työ on fantastinen yhdistelmä luovaa työtä ja analyyttistä ongelmanratkaisua. Ura sisältää myös uskomattoman paljon vapautta ja kansainvälisyyttä.
