Teksti Triin Gyllenberg, kuva Pia Inberg
Kemian asema lukion oppiaineena on kohentunut, kirjoittaa kemian lehtorina työskentelevä Triin Gyllenberg Kemia-lehden pääkirjoituksessa. Hän toivoo, että nuoria saataisiin houkuteltua myös alan jatko-opintoihin.
Miten salitreenin jälkeen nautittu kreatiini vaikuttaa? Mitä väriaineita tatuoinneissa käytetään? Miten alkoholi vaikuttaa minun kehossani?
Siinä opiskelijoiden kysymyksiä, joihin olen tottunut vastaamaan työssäni lukion kemian opettajana. Nykynuoret seuraavat trendejä ja ovat kiinnostuneita esimerkiksi ympäristöstä ja omasta terveydestään.
Olen opettanut kemiaa lukiossa 21 vuotta. Oppiaineen perusasiat ja opintojen määrä ovat pysyneet suunnilleen samana. Kaikki lukiolaiset suorittavat kemiassa vähintään kaksi opintopistettä, mikä tarkoittaa vähän vajaata 30 tuntia. Syventäviä kemian opintoja on noin neljä kertaa enemmän – eli kemia on aika iso oppiaine.
NYKYISESSÄ opetussuunnitelmassa huomioidaan aiempaa paremmin kemian rooli maailman suurten ongelmien ratkaisijana. Oppikirjoissa ei enää vain kuvata ympäristöongelmia vaan pohditaan keinoja niiden ratkaisemiseen.
Tällainen tiedepääoma auttaa opiskelijoita paitsi ymmärtämään ilmastonmuutoksen kaltaisia ilmiöitä myös erottamaan oikean tiedon väärästä. Kemia auttaa myös arjen päätöksissä: kemiaa lukenut lukiolainen tietää esimerkiksi kiertotaloudesta enemmän kuin moni muu suomalainen.
”Miten salitreenin jälkeen nautittu kreatiini vaikuttaa?”
Kemian asema oppiaineena on viime vuosina parantunut. Kun yhtenäisestä reaalista luovuttiin vuonna 2006, se nosti kemian esille omana oppiaineenaan. Voi sanoa, että uudistus pelasti kemian. Nyt opiskelijat opiskelevat määrätietoisesti kemiaa myös ylioppilaskirjoituksia varten.
VUODEN 2020 yliopistouudistus nosti matemaattis-luonnontieteellisten aineiden arvostusta entisestään, kun valinnoissa korostuvat näiden aineiden arvosanat.
Tämä näkyy myös lukiolaisten lisääntyneenä kiinnostuksena kemiaan. Kun vuonna 2014 kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksien kemian kokeisiin oli ilmoittautunut yhteensä 6 700 opiskelijaa, viime vuonna oli luku 10 400.
Seuraava iso kysymys on se, miten opiskelijat saataisiin myös kemian alan jatko-opintoihin.
Alan ammattien tunnettuutta olisi syytä lisätä. Nuoret tietävät, mitä lääkäri tai juristi tekevät työkseen, mutta eivät, mitä kemisti tekee. Tässä pyydän kaikkia kemistejä auttamaan!
Kerro lähipiirisi nuorille, kuinka opinnot ovat johtaneet sinut mielenkiintoisiin tehtäviin.
Triin Gyllenberg
Finska Kemistsamfundet – FKS:n hallituksen puheenjohtaja työskentelee kemian lehtorina Brändö gymnasiumissa.
