Teksti Ulla Veirto, kuvat Pexels ja Helsingin yliopisto
Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri sanoo, että GMO-lajikkeiden ja geeneiltään editoitujen kasvien viljely ja myynti pitää vapauttaa, jotta maapallon kasvava väestö saa ravintoa. EU:n linja on kielteinen.
Geenimuuntelusta ja editointitekniikoista on kasvinjalostuksessa vain hyötyä, toteaa kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta.
GMO-lajikkeiden ja geeneiltään editoitujen lajikkeiden myynti ja viljely ovat olleet luvanvaraista toimintaa suuressa osassa maailmaa. Nyt kevyimmät geenien muokkaamisen muodot ollaan vapauttamassa lähes koko maailmassa – paitsi ei EU:ssa ja Uudessa-Seelannissa.
Toisaalta Euroopan markkinoille tihkuu geenimuunneltuja kasveja ja tuotteita rajojen ulkopuolelta koko ajan.
GMO-kasvien perimään on siirretty geeni jostakin toisesta kasvista. Geenieditoinnissa puolestaan muokataan kasvin omaa perimää. Kasveista kehitetään esimerkiksi taudin- ja säänkestävämpiä.
”Pitäisi katsoa lopputulosta: mitä on jalostettu ja mitä ominaisuuksia jalostuksella on saatu aikaan. Huomion ei pidä keskittyä tekniikkaan. GMO ja uudempien editointitekniikoiden käyttö kasvinjalostuksessa on turvallista. Editointijalosteiden perimästä ei voi edes nähdä, että editointia on tehty.”
Yli kymmenen prosenttia eli noin 190 miljoonaa hehtaaria maapallon viljelymaasta käytetään GMO-kasvien viljelyyn. Yleisimmin geenimuokatut kasvit ovat maissi, soija, rapsi ja puuvilla.
EU:ssa vain Espanjassa ja Portugalissa kasvaa muutama vanha maissilinja, joissa on käytetty geenimuuntelua. Viljely aloitettiin jo ennen tiukkojen EU-lakien säätämistä.
Jättiyritykset saaneet etulyöntiaseman
Jos geneettistä muuntelua haluttaisiin käyttää jalostuksessa, EU-laki vaatii tekniikan käyttöönottamiseksi riskianalyysin.
”Riskianalyysissä saa puhua vain riskeistä. Ei saa tuoda esiin hyötyjä tai vertailla riskien ja hyötyjen suhdetta. Riskianalyysi maksaa 5–15 miljoonaa euroa. Maailmassa on hyvin vähän jalostusalan yrityksiä, joilla on rahaa teettää analyysejä”, Teeri kertoo.
Näin laki mahdollistaa editointitekniikkojen käytön vain muutamalle jalostusalan jättiläiselle ja vain muutamien viljelykasvien jalostukseen.
Muuttaako EU lakiaan 2023?
Toiveikkaimmat jalostajat ja tutkijat ovat arvioineet, että EU voisi muuttaa lainsäädäntöä tänä vuonna. Tällöin EU:ssa voisi tulla mahdolliseksi teettää riskianalyysin sijaan vaikuttavuusanalyysi.
”Vaikuttavuusanalyyseissa saa riskien lisäksi puhua myös hyödyistä, mutta tavallaan se on vain kevennetty riskianalyysi. Myös vaikuttavuusanalyysin vaatimus jättäisi Euroopan erilaisen lainsäädännön piirin kuin muut maat, ja käytännössä se olisi este uudenlaiselle jalostustyölle.”
Jos näiden uusien jalostuskeinojen käyttöä vapautetaan, Euroopassa alettaisiin viljellä enemmän muun muassa perunaa. Perunarutto saataisiin kuriin, kun perinteisesti perunaa on ollut vaikea jalostaa.
Teeri kertoo, että geenimuuntelu vähentää tarvetta myrkyttää tuholaisia ja rikkakasveja. Vapauttaminen myös käynnistäisi geenieditointitekniikoiden tutkimuksen ja kehittämisen yliopistotasolla.
”Taudinaiheuttajat tulevat immuuneiksi, ja niitä kehittyy uudenlaisia koko ajan.”
Kieltoon ei ole tieteellistä perustetta
Perinteisessä jalostuksessa kasvia muokataan risteytysten ja valinnan kautta. Kasveja jalostetaan myös kemiallisesti ja säteilyttämällä. Teerin mukaan ei ole mitään tieteellistä perustetta sille, että GM-tekniikoihin pitäisi suhtautua eri tavalla kuin muuhun jalostukseen.
Muuntogeenisten kasvien, erityisesti ruokakasvien, viljely alkoi yleistyä maailmassa vuonna 1994.
”Aika on osoittanut, että tekniikka on turvallinen. Myös luonnossa geenejä saattaa siirtyä lajista toiseen. Se on erittäin harvinaista, mutta ei mahdotonta.”
Geenien editoinnissa kasvin perimään ei lisätä ulkopuolelta mitään.
”Negatiivinen suhtautuminen geenieditointiin on vielä hullumpaa kuin GMO:n vastustaminen. Eihän pystytä edes erottamaan, onko kasvi tullut laboratoriosta vai luonnosta. Koko juttu on politisoitunut.”
Ratkaisu maailman ruokapulaan?
Geenimuuntelu ja editointitekniikoiden käyttö on Teerin mukaan erityisen tärkeää ruokakasvien jalostamisessa.
Voisiko niiden avulla kasvattaa enemmän syötävää ja ruokkia maapallon ihmiset?
”Se on iso kysymys. Ei tämä ole supermenetelmä, jolla voidaan ratkaista kaikki ongelmat.”
Vuonna 2030 ihmisiä on 8,5 miljardia, 2050 lähemmäs 10 miljardia.
”Väestön määrä kasvaa, mutta viljelymaata ei ole lisää. Jotenkin satoja pitää nostaa kestävästi. On epäeettistä, että uudet tekniikat luokitellaan ulkopuolelle.”
Entä jos kukaan ei jalostaisi kasveja mitenkään? Suomi olisi lähes täysin riippuvainen ruoan tuonnista, sillä valo-olot ovat viljelylle vaikeat. Parhaiten täällä on menestynyt ohra.
”Jalostaminen on kilpajuoksua. On juostava koko ajan lujempaa, jotta pysyisimme edes samassa pisteessä. Taudinaiheuttajat tulevat immuuneiksi ja niitä kehittyy koko ajan uudenlaisia.”
Katso myös: Teemu Teeri: Geenimuuntelun perusteet ja mahdollisuudet – Youtube
GMO ja geenieditointi
GMO
Muuntogeeninen organismi sisältää tarkoituksellisesti muunneltua geneettistä ainesta, jota ei esiinny luontaisesti jalostuksen tai valinnan kautta.
Kohdennettu mutageneesi Geenieditoinnin tekniikka, jolla tuotetaan spesifejä mutaatioita genomin kohdennetuissa osissa ilman uuden geneettisen materiaalin lisäämistä.
Geenieditointi eli genomieditointi
Prosesseja, joilla muutetaan eläinten, kasvien ja mikro-organismien geneettistä materiaalia lisäämällä, poistamalla tai muuttamalla DNA-jaksoja tai emäksiä tietyssä genomin kohdassa pienessä tai suuressa mittakaavassa.
Crispr/Cas9 -editointitekniikka
Tällä tekniikalla lopputuotteeseen ei jää vierasta DNA:ta. Eri tekniikoista käytetyin menetelmä. CRISPR/Cas9:n käyttöä ei voida aina tuotteesta jäljittää.
Lähde: Efsa ja Duodemic
