Teksti Maija Aksela
Tiedekasvatuksessa on tärkeää kuulla tulevaisuuden tekijöitä. Päästöjen puolittamiseen tarvitaan luovia ja monitieteisiä ratkaisuja sekä luonnontieteiden osaamista. Taitavilla opettajilla on merkittävä tehtävä, kirjoittaa tiedekirjeenvaihtaja Maija Aksela.
Päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tämä on YK:n ilmastopaneelin IPCC:n uusimman eli kuudennen raportin keskeinen viesti.
Mutta miten tähän tavoitteeseen päästään? Millaisia ratkaisuja on olemassa tai tarvitaan? Miten ilmastoa tutkitaan? Voinko minä vaikuttaa jotenkin?
Kysymykset mietityttävät tiedeyhteisön lisäksi myös nuoria. He haluavat olla mukana vaikuttamassa hyvään, kestävään tulevaisuuteen. He haluavat osallistua aktiivisesti ja tulla kuulluiksi. Tulevaisuuden tekijöiden toiveita onkin tärkeää kuulla luovassa tiedekasvatuksessa.
”Nuoret haluavat olla mukana vaikuttamassa hyvään, kestävään tulevaisuuteen.”
Ilmastonmuutokseen liittyvät globaalit kysymykset ovat monitieteisiä ja laajoja. Kestävyyden edistämisessä kaikki näkökulmat – ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys – ovat tärkeitä.
Usein meitä kouluttajia mietityttää, miten lähteä liikkeelle, jotta käsitteellinen ymmärrys ilmiöistä, tärkeät taidot ja kiinnostavuus olisivat tasapainossa.
Myös ajan riittävyys saattaa mietityttää. Keskeiset käsitteet, jotka ovat pohja aiheen ymmärtämisessä, pitäisi keretä käsitellä.
Uusia tapoja käsitellä ilmastokasvatusta ja siihen parhaiten soveltuvia menetelmiä on käsitelty esimerkiksi kansainvälisessä Climate?-hankkeessa. Siinä kehitimme eri maista olevien opettajien ja tutkijoiden kanssa uusia työtapoja.
Lue lisää: Uusi kansainvälinen ilmastokasvatuksen hanke Climate?
Yksi oppilaita ja opettajia innostanut lähestymistapa on lähteä liikkeelle oppijoiden kysymyksistä.
Kuten tiedämme, hyvien kysymysten tekeminen on tieteessä yksi tutkijan tärkeistä ominaisuuksista.
Aiheeseen liittyvien hyvien kysymysten harjoittelu on myös kouluissa tärkeää. Miksi ja miten -kysymykset ovat ilmastonmuutosta käsiteltäessä keskeisiä. Samalla voi oppia tieteen kiehtovasta dynaamisesta prosessista: kysymyksiä on aina enemmän kuin vastauksia.
Nuorten suhtautumista aiheeseen on selvitetty kansainvälisissä tutkimuksissa. Näiden mukaan nuorilla on paljon hyviä kysymyksiä ja toimintaideoita. Kysymykset liittyvät ilmastofaktojen lisäksi usein tieteen tekemiseen: Miten ilmastoa tutkitaan? Miten ratkaisuja kehitetään?
Myös yhteiskunnalliset sekä moraaliset ja eettiset kysymykset ovat nuorille tärkeitä. Heitä kiinnostaa myös, miten he itse voivat vaikuttaa ja millaisia opiskelumahdollisuuksia on. Uratarinat ja esikuvat innostavat luonnontieteiden opiskeluun.
Lue lisää: Identifying and addressing students’ questions on climate change
Opettajilla on keskeinen rooli siinä, miten nuoret saadaan innostumaan aiheesta. Voi sanoa, että opettajat toimivat muutosagentteina.
Tähän pätee vanha viisaus: ”Jokainen opettaja vaikuttaa noin sata vuotta: ensin oman työnsä ja sitten omien oppilaidensa kautta!”
Opettajat aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin löytävät halutessaan apua siihen, miten asioista kannattaa puhua. Korkeakouluissa on kehitetty malleja kestävyyden ja ilmastonmuutoksen opetukseen.
Lue lisää: Kestävän kehityksen kompetenssien ja opetuksen edistäminen kemian yliopistokoulutuksessa
Monitieteisten ilmastonmuutoskysymysten käsittelyssä yhtenä hyvänä työkaluna esiin voisi nostaa LUMA-tiedekasvatuksessa hyödynnettävän yhteisöllisen suunnittelun. Siinä saatetaan yhteen eri koulutusasteiden opettajia, oppijoita ja koulun ulkopuolisia asiantuntijoita.
Kohtaamisissa kaikki oppivat toisiltaan. Osallistujat tuovat esiin uutta tutkimusta ja ajankohtaisia ratkaisuja, ja varsinainen yhteistyö suunnitellaan myös yhdessä myös.
Kansainvälisyys on muutenkin keskeisessä roolissa ilmastokysymyksissä.
Vuodesta 2016 lähtien Helsingin yliopiston tiedekasvatus on yhdessä opettajien ja tiedeyhteisön kanssa järjestänyt kansainvälistä opettajien ilmastonmuutosfoorumia, TCCF. Ilmakehätieteiden keskus INAR:in tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana. Tapahtuma on suunnattu kaikkien luokka-asteiden opettajille kehittämään heidän ammatillista osaamistaan.
Tänä vuonna opettajien ilmastofoorumi järjestetään lokakuussa.
Tervetuloa mukaan!
Lue lisää:
Student-question-based inquiry in science education
Toward citizenship science education: what students do to make the world a better place?
Maija Aksela: Kemia on sydämessä
