Tutkimusprofessori Merja Penttilä on saanut tieteen akateemikon arvonimen. Penttilä on koko uransa ajan rakentanut tutkimuksen ja teollisuuden välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.
Teksti Kemia-lehti, kuva Studio Kari Likonen Oy
Merja Penttilä on toiminut vuodesta 1999 lähtien bioteknologian tutkimusprofessorina VTT:llä. Vuoden 2016 alusta hän on myös ollut osa-aikaisesti synteettisen biologian professorina Aalto-yliopistossa.
Penttilän keskeinen tutkimuskohde on uusien, fossiilisia raaka-aineita korvaavien tuotantoprosessien kehittäminen. Tutkimuksen keskiössä ovat olleet nk. solutehtaat eli elävät mikrobit, joiden toimintaa ymmärretään ja muokataan siten, että ne tuottavat biopohjaisia tuotteita esimerkiksi energia-, terveys- ja materiaalisovelluksiin.
”Merkittävää kestävän kehityksen kannalta”
”Synteettisellä biologialla ja biotuotannolla on merkittävä rooli kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen kehittämisessä. Tekoälyn ja biotieteiden yhdistyminen johtaa ennen näkemättömiin loikkiin niin perustutkimuksessa kuin biotekniikan sovelluksissakin”, Merja Penttilä sanoo.
Mikrobisolutehtaissa voidaan valmistaa melkein mitä vain: bioetanolia, ihmisen vasta-aineita, eläinperäisiä ruoka-aineita kuten kananmunan valkuaista sekä uusia materiaaleja, joissa yhdistyvät luonnonmateriaalien parhaimmat ominaisuudet, kuten keveys, kestävyys, joustavuus ja kierrätettävyys.
Lähde: Suomen Akatemia
3 uutta tieteen akateemikkoa
- Merja Penttilän lisäksi tieteen akateemikon arvonimen saivat professori Heli Jantunen (materiaalitiede ja -tekniikka) ja emeritusprofessori Martti Koskenniemi (kansainvälinen oikeus).
- Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä.
- Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.
