Joku sai kipinän kemian opiskeluun televisiosarjasta ja toinen innostavan opettajan ansiosta. Oulun yliopistossa opiskeleva Aatu Kukkola jutteli opiskelukavereidensa kanssa alan valinnasta.
Teksti Aatu Kukkola
Mikä saa ihmisen opiskelemaan kemiaa? Onko kemisti tietynlainen persoonallisuustyyppi vai riippuuko alan vetovoima ulkoisista tekijöistä? Esimerkiksi näitä kysymyksiä on syytä pohtia, jos halutaan lisätä kemian alan kiinnostavuutta. Entä mikä opiskelijoita motivoi? Päätin jutella aiheesta muutamien opiskelutoverieni kanssa. Juttelimme taustoistamme ja siitä, miten mielikuva alasta on muuttunut opiskelun aikana.
KEMIAN OPISKELIJOIDEN kiinnostus alaa kohtaan oli luonnollisesti herännyt jo kouluaikoina. Pari opiskelukaveriani oli haaveillut lääkealasta tai teollisuudesta. Melkein kaikilla oli ollut lukiossa hyvä kemian opettaja, ja kiinnostus alaa kohtaan oli kasvanut tietojen lisääntyessä. Breaking Bad -televisiosarja mainittiin kahteen kertaan, kun pohdittiin, mikä sai kiinnostumaan alasta. Amerikkalaissarjassa kemianopettaja ajautuu huumebisnekseen saatuaan kuulla sairastavansa parantumatonta syöpää.
Monen opiskelijan käsitykset kemiasta muuttuvat opintovuosien edetessä. Alan moninaisuus avautuu työnhaun ja opinnäytetöiden aikana. Se, että saa soveltaa koulussa opittua tietoa on motivoivaa. Monelle alan valinta on varmistunut kesätöissä.
LUKION KEMIANTUNNEILLA käydään läpi aika yksinkertaisia asioita, eikä niiden yhteys kemistin työhön ole selkeää. Itse sain ensikosketuksen laboratoriotöihin kuitenkin jo koulussa, kun selvitimme esimerkiksi appelsiinimehun vitamiinikonsentraatiota. Opettaja oli kokenut ja selitti asiat ymmärrettävästi. Kiinnostus kemiaan johti hyviin arvosanoihin. Kasvanut uteliaisuus johdatti etsimään lisää kemian tietoa Wikipediasta ja YouTubesta, ja päätin lopulta lähteä yliopistoon oppimaan lisää sieltä löytyneistä asioista. Itseäni alalle johdattelivat siis sekä persoonallisuus että kouluopetus.
Opettajalla näyttää olevan paljon vaikutusta oppilaidensa tulevaisuuden suunnitelmiin. Kanssakemisteillä on ollut koulussa onnistumisen kokemuksia, ja ne ovat inspiroineet opiskelemaan lisää. Joidenkin opettajien epäselvä opetustyyli tai epämiellyttävä käytös toimivat vastakkaiseen suuntaan. Vaikuttaa siis siltä, että selkokielisyys ja faktatieto ratkaisevat sekä kouluissa että urasuunnittelussa.
Lue lisää:
Kemia-lehden opiskelijakirjeenvaihtaja Aatu Kukkola opiskelee kemiaa Oulun yliopistossa.
Tilaa uutiskirjeemme!
Saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi
