Teksti Kemia-lehti, kuvat Matti Rajala ja Raija Törrönen / University of Eastern Finland
Professori Maarit Karppinen ja professori Seppo Ylä-Herttuala ovat uusia tieteen akateemikoita, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä 9.10.2026.
Professori Maarit Karppisen ala on epäorgaaninen kemia ja professori Seppo Ylä-Herttualan molekyylilääketiede. Molemmat arvonimen saajat ovat erittäin ansioituneita tieteenharjoittajia, jotka ovat tehneet uraauurtavaa työtä tutkimusalueillaan. Heidän työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä sekä vaikuttavuutta.
Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimen Suomen Akatemian esityksestä.
Uusien materiaalien kehittäjä
Professori Maarit Karppinen on suomalainen kemian tutkija ja kansainvälisesti arvostettu materiaalikemian asiantuntija. Hän toimii Aalto-yliopiston epäorgaanisen materiaalikemian professorina ja hänelle on myönnetty arvonimi Aalto-professori (Aalto Distinguished Professor). Karppinen tunnetaan erityisesti uraauurtavasta tutkimuksestaan uusien materiaalien kehittämisessä seuraavan sukupolven energia- ja nanoteknologioita varten.
Karppisen tutkimus yhdistää materiaalien suunnittelun, valmistuksen, karakterisoinnin ja toiminnallisten ominaisuuksien arvioinnin poikkeuksellisen monipuolisella tavalla. Hänen tutkimuksensa on kansainvälisesti erittäin vaikuttavaa. Karppisen johtamat tutkimusryhmät ovat olleet keskeisessä roolissa uusien hybridimateriaalien ja pinnoitusteknologioiden kehittämisessä sekä materiaalitutkimuksen kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentamisessa.
”Uusien materiaalien kehitys on perinteisesti hidasta ja kallista. Tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi tulokset on siirrettävä mahdollisimman nopeasti laboratoriosta teollisuuden ja päättäjien hyödynnettäviksi. Kattava kansainvälinen yhteistyöverkosto on avain huippuluokan tutkimuslaitteiden käyttöön”, Karppinen sanoo.
Karppisen mukaan kestävän sillan rakentaminen akateemisen perustutkimuksen ja teollisuuden välille vaatii pitkäjänteistä työtä, jotta eri toimijoille löytyy yhteinen kieli ja selkeät roolit. ”Oman kokemukseni mukaan tiiviskin teollisuusyhteistyö on mahdollista rakentaa niin, että sen puitteissa voi tehdä aidosti tieteellisesti merkittävää tutkimusta.”
Karppinen on onnistunut hankkimaan tutkimukselleen merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Hänelle on myönnetty muun muassa kaksi Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Advanced Grant -rahoitusta sekä kaksi ERC Proof of Concept -rahoitusta. Maarit Karppinen on myös Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tiedeneuvoston jäsen.
Geeniterapian uranuurtaja
Professori Seppo Ylä-Herttuala on suomalainen lääketieteen tutkija ja kansainvälisesti arvostettu molekyylilääketieteen sekä geeniterapian uranuurtaja. Hän on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisen biolääketieteen sekä geeniterapiatutkimuksen kehityksessä.
Ylä-Herttuala tunnetaan erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien molekulaaristen mekanismien tutkimuksesta, uusien geeninsiirtomenetelmien kehittämisestä sekä perustutkimuksen menestyksekkäästä siirtämisestä kliinisiin sovelluksiin. Hänen tutkimusryhmänsä työ on johtanut useisiin kansainvälisesti merkittäviin geeniterapian kliinisiin tutkimuksiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Ylä-Herttualan mukaan tutkimustulosten ja keksintöjen saaminen kliiniseen käyttöön edellyttää pitkäjänteisyyttä ja tiivistä yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa.
”Ylä-Herttualan tutkimus on ollut poikkeuksellisen vaikuttavaa sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti.”
”Lisäksi tarvitaan aimo annos luovuutta, rohkeutta ja kykyä sietää ja selättää moninaiset, usein ennalta arvaamattomat ongelmat ja haasteet matkalla lopullisen tavoitteeseen. Minulla tämä on ollut geenilääkkeen saaminen viranomaisten hyväksymäksi ja lopulta kliiniseen käyttöön potilaiden hyödyksi”, Ylä-Herttuala kuvaa.
Ylä-Herttualan tutkimus on ollut poikkeuksellisen vaikuttavaa sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti, ja hän on ollut avainroolissa teollisen mittakaavan geenilääketuotannon kehittämisessä. Ylä-Herttuala on saanut tutkimukselleen huomattavaa kansainvälistä rahoitusta, mukaan lukien useita Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Advanced Grant -apurahoja sekä Suomen Akatemian huippuyksikkö- ja lippulaivarahoituksia. Ylä-Herttuala toimii Suomen Akatemian GeneCellNano-lippulaivan johtajana ja on ollut useissa merkittävissä kansainvälisissä luottamustehtävissä.
