Teksti Kemia-lehti, kuvat Anssi Koskinen ja Volare
Euroopan komission mukaan 75 prosenttia tuotantoeläinten runsasproteiinisesta rehusta tuodaan EU:hun alueen ulkopuolelta. Tämä tekee ruokajärjestelmästä alttiin toimituskatkoille ja hintamuutoksille. Yksi ratkaisuja tarjoavista yhtiöistä on kiertotalousyhtiö Volare, joka tuottaa teollisuuden ruokahävikistä proteiinia muun muassa eläinten rehuihin.
EU pyrkii lisäämään EU:ssa kasvatettujen öljy- ja valkuaiskasvien osuutta rehussa. Maa-alaa ei voi kuitenkaan lisätä rehutuotantoa varten loputtomiin, ainakaan kestävästi. Globaalisti jo lähes puolet asumiskelpoisesta maapinta-alasta on maatalouden käytössä.
”Ylikuormitusongelma on myös merissä. Yli 90 prosenttia merten kalakannoista on kalastettu kestävän kalastuksen ylärajalle tai yli, ja kasvatettujen kalojen rehuissa käytetään pyydettyä kalaa. Ruoka-rehuketjussa jo olevat resurssit pitäisi hyödyntää tehokkaammin”, kertoo Volaren toimitusjohtaja ja perustaja Jarna Hyvönen.
”Volare jalostaa teollisuuden ruokahävikistä arvokkaita raaka-aineita.”
VTT-taustainen Volare on kehittänyt kiertotalousteknologian, joka jalostaa teollisuuden ruokahävikistä arvokkaita raaka-aineita: kalanrehuihin ja lemmikinruokiin soveltuvaa proteiinia sekä öljyä ja lannoiteainetta.
Maailman tehokkain proteiinitehdas
Volare on juuri ottanut historiansa ja luultavasti myös tulevaisuutensa suurimman skaalausaskeleen: saanut valmiiksi ensimmäisen kaupallisen mittakaavan tehtaansa. Porilainen tehdas tavoittelee 5 000 tonnin proteiinituotantoa ja 2 000 tonnin öljytuotantoa vuosittain.
Proteiinin osalta skaalaus on tuhatkertainen aiempaan demolaitokseen verrattuna. Saavutus on merkittävä vasta hieman yli viisivuotiaalle kasvuyritykselle.
Tehtaan prosessi mahdollistaa jopa 30 prosentin energiansäästön verrattuna perinteisiin tuotantomenetelmiin, ja se toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita.
Tehtaan investointikustannukset olivat noin 15 miljoonaa euroa eli monta kertaa vähemmän kuin kilpailijoilla tyypillisesti. Kustannuksia ja aikaa säästyi muun muassa siinä, että laitos rakennettiin olemassa olevaan kiinteistöön, entiseen sanomalehtipainoon.
”Olemme tehneet paljon työtä myös tuotannon vaiheiden automatisoinnissa ja optimoinnissa. Tehdasta voi pyörittää neljän hengen miehityksellä”, Hyvönen kertoo.
Vähäarvoisista raaka-aineista arvokkaita tuotteita
Volaren teknologian ytimessä on mustasotilaskärpänen. Mustasotilaskärpänen on Hyvösen mukaan kuin luonnon oma bioreaktori. Lajin toukat viihtyvät luontaisesti pienessä tilassa ja syövät lähes mitä vain orgaanista materiaalia.
Volaren tehtaalla ne syövät esimerkiksi,viljantuotannon sivuvirtoja, sokerintuotannon hävikkiä sekä viljaa, joka ei täytä ihmisille tarkoitetun ruuan laatuvaatimuksia.
”Toukista saatava hyönteisproteiini on ravintoarvoiltaan erinomaista, ja kuivaprosessointimenetelmä auttaa säilyttämään ravinteet”, Hyvönen kertoo.
Tuotannossa mitään ei mene hukkaan. Tehtaalta syntyvä proteiini myydään pääosin kalanrehun ja lemmikinruokien tuottajille ja öljy kemianteollisuudelle. Toukilta ylijäänyt materiaali taas hyödynnetään lannoitteena. Prosessi on täysin sähköistetty, eikä siitä synny jätevettä.
Liiketoiminta voitolliseksi arviolta jo ensi vuonna
Volare on jo myynyt ennakkoon suuren osan uuden tehtaansa tuotannosta. Proteiinituotteesta yhtiöllä on sitova myyntisopimus maailman suurimman lohikalojen rehun valmistajan Skrettingin kanssa. Öljylle on ostaja suuresta kemianteollisuuden yrityksestä. Volarella on esisopimus myös suuren lemmikinruokayhtiön kanssa.
”Monet nykyisistä asiakkaistamme käyttävät jopa satoja kertoja enemmän proteiini- ja öljyraaka-aineita kuin nyt avautunut tehdas tuottaa”, Hyvönen kertoo.
Volare pyrkii liiketoiminnan kannattavuuteen jo ensi vuonna, siis kuuden vuoden kuluttua yhtiön perustamisesta. Hyvösen mukaan yhtiön kilpailijat ovat tarvinneet tyypillisesti vähintään 10 vuotta ja satoja miljoonia euroja päästäkseen tähän vaiheeseen.
”Volare on jo myynyt ennakkoon suuren osan uuden tehtaansa tuotannosta.”
Volaren tavoitteena on myös tulevaisuudessa jyrkkä kasvu. Nyt Springvestin järjestämässä julkisessa osakeannissa haettava rahoitus on tarkoitettu seuraavan tuotantolaitoksen suunnitteluun.
Pitkällä aikavälillä tuotantolaitoksia on tarkoitus rakentaa tiivillä tahdilla lähelle raaka-aineen toimittajia.
”Seuraava skaalausaskel voisi olla alustavasti noin viisinkertainen eli 20 000–30 000 proteiinitonnia vuodessa”, Hyvönen sanoo.
