Teksti Marianna Salin, kuvat City of Rotterdam, Michael Hammerschick, Kemira
Uimaan suurkaupunkien vesiin! Swimmable Cities -liike ajaa yleistä uintioikeutta – siis uimakelpoisia vesiä. Kemira tarjoaa ratkaisuksi jätevesien desinfiointimenetelmää. Pariisissa avataan kesällä kolme uimalaa sadan vuoden tauon jälkeen.
Kun Pariisin pormestari pulahti Seineen olympialaisten alla viime vuonna, yleisölle tuli kerralla selväksi, että pilatun joen voi palauttaa uimakuntoon. Vedenpuhdistuksen ammattilaiset puolestaan saivat tietää, että tehtävässä voi auttaa Kemiran kehittämä desinfiointimenetelmä laitteistoineen.
Sellainen oli asennettu Euroopan toiseksi suurimpaan jätevedenpuhdistamoon Pariisin laitamille, ja osin sen ansiosta Pariisissa avataan tänä kesänä kolme uimalaa ensimmäisen kerran yli sataan vuoteen.
”Ihmisillä on selkeästi halu päästä uimaan puhtaisiin vesiin kaupungeissakin”, sanoo kehityspäällikkö Outi Grönfors Kemiralta.
Tästä kertoo myös viime vuonna startannut maailmanlaajuinen Swimmable Cities -liike, joka ajaa yleistä uintioikeutta puhtaine uimavesineen tuomalla yhteen aktiivisia kaupunkilaisia, päättäjiä sekä yrityksiä.
Ympäristöviranomaiset lyövät tahtia
Uimavesien laatua eivät puolusta vain aktiiviset kansalaiset vaan myös EU:n uimavesidirektiivi. Sen ohjaamana ympäristöviranomaiset vaativat uimarantojen lähellä toimivia jätevedenpuhdistamoita desinfioimaan päästämiään vesiä eli tuhoamaan mikrobit sen jälkeen, kun jätevedestä on jo poistettu kiintoaineet ja ravinteet.
Pariisin ohella esimerkiksi hiekkasärkistään tunnettu Kalajoki käyttää Kemiran desinfiointimenetelmää, samoin Berliini, Venetsia, Biarritz ja Oulu.
”Vaikuttaa siltä, että ympäristöviranomaiset esittävät enemmän ja enemmän vaatimuksia vesien desinfioimiseen. Monet ovat myös alkaneet miettiä itse, miksi he eivät desinfioisi jätevesiään myös vapaaehtoisesti talviaikana ja suojelisi siten vastaanottavaa vesistöä”, kertoo Kemiran Account Manager Eelis Kähkönen.
Desinfioitua jätevettä kasteluun
Uimaranta johtaa siis desinfiointipakkoon, mutta ilmassa on myös suurempi pakko: kasvava vesipula.
”On tuttua, että Etelä-Eurooppa kärsii vesipulasta, mutta muutama vuosi sitten vesipula ulottui jo Hollantiin ja Saksaankin”, Grönfors toteaa.
Juomakelpoista vettä käytetään golfkenttien kasteluun.
Hän huomauttaa, että Euroopassa juomakelpoista vettä on totuttu käyttämään kasteluun niin maataloudessa kuin golfkentilläkin ja jopa katujen pesuun, vaikka desinfioitu jätevesi voisi tarjota hyvinkin turvallisen ja helpon vaihtoehdon.
Grönfors odottaa, että desinfiointia lisää myös teollisuuden tarve kierrättää prosessivettä ja vähentää siten raakaveden käyttöä. Siihen ohjaa myös EU:n tuore vesiresilienssistrategia.
Kemiran keksintö paperiteollisuuden prosessivesiin
Kemiran desinfiointimenetelmä syntyi jo toistakymmentä vuotta sitten ratkaisuksi paperiteollisuuteen, jossa haluttiin estää mikrobien kasvu prosessivesissä, sekä samalla kunnalliseen jätevedenpuhdistukseen.
Muurahaishaposta ja vetyperoksidista valmistettiin permuurahaishappoa (CH2O3), joka on hapettava biosidi eli mikrobeja tuhoava kemikaali.
”Permuurahaishappoa ei ollut aiemmin pystytty hyödyntämään teollisesti, koska se hajoaa niin nopeasti valmistuksen jälkeen”, Grönfors kertoo.
Kemiran innovaattorit keksivät tuoda reaktorin raaka-ainesäiliöineen asiakkaan käyttökohteen viereen, jolloin tuore permuurahaishappo ehti vaikuttaa ennen kuin hajosi.
”Permuurahaishappo on erittäin tehokas kemikaali. Suomessa sitä tarvitaan keskimäärin gramman verran per kuutio käsiteltyä jätevettä”, Eelis Kähkönen sanoo.
Kalajoki, Oulu ja Venetsia turvautuivat permuurahaishappoon.
Luontoon pääsee vain vettä ja hiilidioksidia
Permuurahaishapon raaka-aineet vaikuttavat lähikaupan tuotteilta, mutta vedenpuhdistamot tilaavat ne katalyytteineen Kemiralta.
Tämä johtuu siitä, että biosidien käyttöä valvotaan, ja vain Kemiralla on lupa kyseiseen käyttötarkoitukseen Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Kemiralla on myös menetelmää koskevia patentteja, mutta täyttä suojaa ne eivät tarjoa.
Lisäksi markkinoilla on muita uusia desinfiointimenetelmiä, jotka haastavat permuurahaishapon tavoin perinteisen kloorauksen ja UV-käsittelyn.
”Toisin kuin kloori, permuurahaishappo ei jätä ympäristöön mitään pitkäkestoisesti vaikuttavaa. Se hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi”, Grönfors toteaa.
Kähkösen mukaan Kemiran laite käyttää myös erittäin vähän sähköä, huomattavasti vähemmän kuin UV-käsittely.
Kähkönen ei lähde arvioimaan Kemiran nykyistä tai tulevaa markkinaosuutta, mutta yhdestä asiasta hän on varma.
”Markkinat ovat valtavat. Vain mielikuvitus on rajana sille, mihin menetelmää voi käyttää.”
Lue myös:
1,5 miljoonaa euroa Miina Porkan AQUAGUARD-hankkeelle
Uimarit ilahtuvat: Ligniinistä tehty pinnoite estää lasien huurtumisen
