Teksti Kemia-lehti, kuvat Istock
Solumaatalous kehittyy nopeasti ja sisältää suuria mahdollisuuksia ruoantuotantoon. Vauhtia tarvitaan. VTT, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto listasivat kahdeksan toimenpide-ehdotusta päättäjille.
Solumaataloudella on suotuisia ympäristövaikutuksia ja vientipotentiaalia: laskemien mukaan se on 500–1 000 miljoonaa euroa vuoteen 2035 mennessä. Jotta potentiaali saadaan käyttöön, asiantuntijoiden mukaan kiireisimpiä ovat investoinnit tuotantolaitoksiin sekä uuselintarvikkeiden EU-sääntelyn sujuvoittaminen.
VTT, Luke ja Helsingin yliopisto selvittivät solumaatalouden tilaa maa- ja metsätalousministeriön ja Business Finlandin tilauksesta.
Mitä on solumaatalous?
Solumaatalous tarkoittaa solujen, kuten mikrobi-, levä-, kasvi-, hyönteis- tai eläinsolujen, sekä bioreaktorien hyödyntämistä ruoantuotantoon.
Solutehtaissa tuotetaan esimerkiksi proteiineja ja rasvoja elintarvike- ja rehuteollisuuden käyttöön.
Soluviljelmillä voidaan tuottaa ainesosia vaikkapa kahviin ja kaakaoon, joiden perinteinen viljely muuttuu ilmastonmuutoksen myötä haastavaksi.
Suomessa syntyy paljon hiilihydraattipitoisia sivuvirtoja, kuten olkea, sahanpurua, haketta ja nurmibiomassaa, joita solumaatalous voisi hyödyntää. Jos reilu puolet oljesta käytettäisiin solutehtaiden sokerilähteenä, tuotettu mikrobiproteiini riittäisi kattamaan suomalaisten vuosittaisen proteiinitarpeen.
”Asiantuntijoiden järjestämät uuselintarvikkeiden maistatukset tulee sallia Suomessa.”
1. Vauhditetaan investointeja infrastruktuuriin
Suomi tarvitsee toimintasuunnitelman lisätäkseen pääomasijoituksia ja kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen. Valtionhallinnon on luotava riskirahoitus- ja lainainstrumentteja tehdasinvestointien mahdollistamiseksi.
2. Edistetään EU-tason sääntelyprosessia
Nykyinen sääntely hidastaa alan kehitystä. Perustetaan Suomeen toimisto, joka antaa konkreettista tukea solumaatalouden uuselintarvikeprosessin läpiviemiseen, rahaa ja neuvontaa. Toimisto vaikuttaisi lisäksi aktiivisesti EU:n suuntaan uusien teknologioiden käyttöönoton jouduttamiseksi, tukemiseksi ja sääntelyn helpottamiseksi.
3. Käynnistetään TKI-ohjelma
Viisivuotinen, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma tuottaisi innovaatioita tulevaisuuden ruokajärjestelmän hyväksi yhdistäen perinteisen maatalouden ja solumaatalouden. Ohjelman tavoitteena olisi luoda kestäviä ratkaisuja, jotka hyödyntävät Suomen vahvuuksia, kuten teknologista osaamista ja runsaita luonnonvaroja.
4. Perustetaan tulevaisuuden ruokaministeriö
Ministeriöiden yhteinen työryhmä tai organisaatio kehittäisi tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Organisaatio tukisi myös TKI-ohjelmaa ja edistäisi eri toimialojen välistä yhteistyötä.
5. Turvataan tulevaisuuden osaajat alalle
Osaamispohjaa tulee laajentaa ja koulutusohjelmia kehittää vastaamaan alan kasvaviin vaatimuksiin. Koulutuksen tulee tuottaa osaajia ja asiantuntemusta ruoka-alalle laaja-alaisesti, solumaatalous ja kiertotalous mukaan lukien.
6. Tuetaan kuluttajaviestintää ja mahdollistetaan maistatukset
Jos solumaatalouden innovaatioista viestitään innostavasti, tavalliset kuluttajat kiinnostuvat. Esimerkiksi julkiset maistelutilaisuudet saavat kuluttajat tutustumaan tuotteisiin. Kuluttajien tulevaisuustietoisuus kasvaa. Kuluttajien osallistuminen kehittämiseen tulisi mahdollistaa. Asiantuntijoiden järjestämät uuselintarvikkeiden maistatukset tulee sallia Suomessa.
7. Integroidaan alkutuotanto solumaatalouden arvoketjuihin
Raaka-aineiden tuotanto ja laadun standardointi prosesseihin on kriittistä solumaatalouden arvoketjuissa, ja se avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alkutuottajille. On luotava kannustimia yhteistyön tehostamiseksi alkutuottajien kanssa.
8. Kohdistetaan tukitoimintoja viennille
Solumaatalouden kasvu- ja vientipotentiaalia arvioitaessa on huomioitava sekä Suomessa tapahtuva tuotanto ja siihen liittyvä tuotevienti että laitteiden, teknologian, osaamisen ja IP-lisensoinnin vienti. Tehtaiden ja arvoketjujen rakentamista ulkomaille ei saa unohtaa. Tukitoimintoja tulee kohdistaa kaikkiin viennin osa-alueisiin ja ymmärtää eri vientimarkkinoiden kehitysnäkymät.
Lähde: VTT
Lue myös:
Mitäs huomenna syötäisiin? Lauri Reuterin reseptit tulevaisuuteen
