Turkulaiset hackmaniittilevyt laukaistaan yöllä 5.11. kohti ISS-avaruusasemaa

Teksti Kemia-lehti, kuvat Turun yliopisto 

Turun yliopiston kemian laitoksella valmistetut hackmaniittinäytteet laukaistaan SpaceX-yhtiön raketin matkassa kohti kansainvälistä ISS-avaruusasemaa. Astronautit keräävät tutkijoille dataa vähintään puolen vuoden ajan.

Tällaisia ovat avaruuteen lentävät hackmaniittilevyt. Vuoden kuluessa selvinnee, soveltuuko hackmaniitti mittaamaan erilaisten materiaalien avaruudessa saamaa säteilyä.

Hackmaniitti lähtee kohti avaruutta tiistaina 5.11. puoli viiden aikaan aamuyöllä Suomen aikaa. Reissu on osa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ja Turun yliopiston uutta tutkimusprojektia. Tutkimuksessa selvitetään, soveltuuko hackmaniitti mittaamaan erilaisten materiaalien avaruudessa saamaa säteilyä.

Kun hackmaniitti on päässyt perille asemalle, kaksi hackmaniittilevyä asennetaan avaruusaseman ulkopuolella olevalle materiaalitutkimusalustalle mittaamaan säteilymääriä.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittamassa uudessa materiaalitutkimusprojektissa selvitetään, soveltuuko hackmaniitti mittaamaan uv-säteilyä, jolle erilaiset materiaalit avaruuslennoilla altistuvat.

”Jos tutkimus osoittaa hackmaniitin toimivan avaruudessa, sillä voitaisiin parhaassa tapauksessa korvata nykyiset säteilymittarit, joita käytetään avaruudessa tehtävässä materiaalitutkimuksessa. Myös astronauttien puvuissa voisi olla hackmaniittilaatat, jotka ilmaisevat avaruuskävelyn aikana saatua säteilyaltistusta”, sanoo älykkäiden materiaalien kemian professori ja tutkimusryhmän johtaja Mika Lastusaari.

Lue myös: Mika Lastusaari: Hackmaniitti sytytti monta lamppua

”Tämä on suuri hetki meille.”

Mika Lastusaari ja kimpale hackmaniittia.

Hackmaniitti on halpaa ja kestää äärioloja

Avaruusasemalla käytetään tällä hetkellä kalliita ja hankalasti asennettavia sähkökäyttöisiä säteilymittareita.

Tutkijat uskovat hackmaniitin sopivan erityisen hyvin avaruussäteilyn mittaamiseen, sillä materiaali ei vaadi sähköä tai erityisiä laitteita toimiakseen, vaan mittaus perustuu materiaalin värin vaihtumiseen säteilyn vaikutuksesta.

Se on myös edullinen ja helposti valmistettava materiaali, joka kestää avaruuden ääriolosuhteita.

”Materiaali on ominaisuuksiltaan kuin tehty avaruuskäyttöön, ja avaruudessa oleva säteily on juuri sopivaa hackmaniitille”, kertoo tohtori Sami Vuori. Hän on väitellyt hackmaniitista Turun yliopistossa.

Lue myös: Sami Vuori nousi ammattikoulusta yliopistoon ja tohtoriksi

Turun yliopisto ja Euroopan avaruusjärjestö analysoivat

Tutkimusprojekti kestää puolesta vuodesta vuoteen, minä aikana astronauttien keräämää dataa analysoidaan sekä Euroopan avaruusjärjestössä että Turun yliopistossa.

Hackmaniitin mahdollinen jatkokehitys avaruuskäyttöön riippuu nyt saatavista tuloksista.

”En tiedä, kuinka ainutlaatuista tutkimusryhmälle on saada kehittämäänsä materiaalia avaruusasemalle, mutta ainakin meille tämä on todella suuri hetki. On hienoa päästä kokeilemaan miten hackmaniitti avaruudessa käyttäytyy”, Lastusaari sanoo.

Mika Lastusaaren johtamalla älykkäiden materiaalien kemian tutkimusryhmällä on parhaillaan käynnissä useita muitakin hankkeita, joissa kehitetään hackmaniittia erilaisiin sovelluksiin.

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä