Teksti Kemia-lehti, kuvat Pexels
Ulkomailta Suomeen muuttavat osaajat kokevat itsensä usein ulkopuolisiksi työelämässä ja vapaa-ajalla. Suomessa ei ole riittävästi korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien pitovoimaa. Miten tilannetta voidaan muuttaa?
Korkeasti koulutettujen kansainvälisten osaajien tilanne ei näytä ruusuiselta. Heidän kokemuksiaan Suomessa asumisesta, työskentelystä ja yrittäjänä toimimisesta selvitettiin High-skilled internationals: bottom-up insights into policy innovation for work and entrepreneurship in Finland (HIWE) -hankkeessa.
Hankkeen johtajana toimi apulaisprofessori Tero Montonen Itä-Suomen yliopistosta, Turun osahanketta johti professori Ulla Hytti.
Tulosten pohjalta tutkijat esittävät kolme olennaisista toimenpidesuositusta.
Kansainvälinen osaaja jää ulkokehälle
Ulkomailta muuttavan näkökulmasta suomalainen yhteiskunta on sisäänpäin kääntynyt. Työmarkkinoilla keskiössä ei ole se mitä henkilö osaa ammatillisesti vaan se, mitä hän on tehnyt Suomessa – onko opetellut kielen, hankkinut työkokemusta ja rakentanut kontaktiverkostoja.
Muutoin työllistyminen on vaikeaa, mikä johtaa usein maastamuuttoon ja Suomen näkökulmasta osaajakatoon.
Erityisen harmillinen tilanne on Suomessa tutkinnon tehneiden suhteen, joille Suomi on jäämässä kasvattiseuraksi globaaleilla työmarkkinoilla.
Vapaa-aikakin on kansainvälisille osaajille haasteellista. Monet julkiset ja yksityiset palvelut ovat tarjolla vain suomeksi, ja ihmisiltä puuttuu positiivista uteliaisuutta uusien kontaktien solmimiseen.
Työpaikat voisivat edistää sosiaalisten suhteiden rakentumista, mutta niistä usein puuttuu monikielisen ja harrastepohjaisen yhteisöllisyyden rakentamisen kulttuuri.
Hankkeen tutkijat toteavat, että jos yhteiskunta tavoittelee kansainvälisten osaajien vahvempaa osallisuutta ja Suomen työmarkkinoille parempaa pitovoimaa, tulisi ulkopuolisuuden haasteet huomioida kansallisessa visiossa ja siitä johdetuissa toimenpiteissä.
Suomi on jäämässä kasvattiseuraksi globaaleilla työmarkkinoilla.
Tarvitaan visio osallistavasta Suomesta
Julkisen palvelujärjestelmän ja työelämän kehittämisen tueksi tarvitaan yhteisesti jaettu visio osallistavasta yhteiskunnasta, jossa tunnistetaan kansainvälisten osaajien kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen merkitys Suomessa.
Selvityksen tekijöiden mukaan vision puute johtaa helposti poliittisten päätösten ennakoimattomuuteen ja palvelujärjestelmän pirstaloitumiseen.
Visioon tulisi määritellä olennaiset arvot ja miettiä erityisesti se, nähdäänkö kansainväliset osaajat pelkkinä tuotannontekijöinä vai yhteiskuntaa rikastavina yksilöinä.
Palvelujärjestelmän kehittäminen yhdessä määriteltyjen arvojen pohjalta takaisi vaalikausien yli ulottuvan vakaan ja kannustavan toimintaympäristön yksilöille ja yhteisöille.
Lue myös: Intiasta tohtoriksi Jyväskylään – ”Suomalainen yliopisto on positiivinen yllätys”
Yhteinen visio tehdään yhdessä
Tutkijoiden mukaan jaettu näkemys tulevaisuuden osallistavasta Suomesta ja tarvittavista keinoista edellyttää kansainvälisten osaajien, julkisen sektorin ja muiden sidosryhmien tiiviimpää yhteistyötä.
Tarvitaan hallinto-, puolue- ja sektorirajat ylittävää pitkäjänteistä työskentelyä.
Kansainvälisten osaajien järjestäytymistä jo olemassa olevien rakenteiden, kuten yhdistysten ja puolueiden, kautta tulee tukea, jotta heidän osallistumisensa yhteiskuntaan vahvistuu ja äänensä tulee kuuluviin julkisessa politiikkavalmistelussa ja päätöksenteossa.
Hankkeen rahoittaja oli Business Finland.
Lähde: Turun yliopisto
Lue myös: Hiwe: Policy rekommendations
