Teksti Juri Timonen Kuvat Maarit Karonen
Chemical Solutions for Biological Challenges (CSBC) -konferenssin parasta antia oli tapahtuman monitieteisyys ja korkea tieteellinen taso. Juri Timonen kokosi kesän 2024 tapahtuman kiinnostavimman annin.
CSBC:n rinnakkaissessioissa puhuttiin niin laskennallisen kemian menetelmistä, hiilihydraattikemiasta, kestävästä kehityksestä, fosforiyhdisteiden syntetiikasta kuin NMR-pohjaisista vedenmääritysmenetelmistä.
Mukana oli laajasti myös erilaisia farmasiaan ja lääkekehitykseen liittyviä teemoja, olihan teemana nimenomaan ratkaisut biologisiin haasteisiin.
Esitykset pureutuivat aiheissaan syvälle. Ne eivät olleet popularisoituja kemianseminaareja, olivathan puhujat ja yleisö nimenomaan kemianalan tutkijoita sekä yliopistoista että yrityksistä.
Turun CSBC oli sarjassaan kolmas Suomen NMR-spektroskopiaseuran ja Suomen synteettisen kemian seuran yhteistyössä järjestämä konferenssi.
Aikaisempien vuosien tapaan mukaan oli kutsuttu myös muita seuroja ja yliopistoja. 10.–12. kesäkuuta pidetyn konferenssin järjestämiseen osallistuivat myös Suomen massaspektrometriaseura, FinPharmaNet, eli suomalaisten yliopistojen farmasian opetuksen verkosto, sekä molemmat paikalliset yliopistot, Åbo Akademi ja Turun yliopisto.
Tapahtuma on kasvanut vuosittain. Turussa rikottiin jo 200 osallistujan raja. Myös osallistujien tausta on vaihdellut vuosittain. Kun Jyväskylässä edellisenä kesänä järjestetyn Natural Sciences for Sustainability 2023 (NSS2023) –konferenssin osallistujajoukkoa värittivät ympäristötieteilijät, Turussa väriä toivat farmaseuttisten tieteiden tutkijat ja tohtorikoulutettavat.
Aikaisempien vuosien tapaan ohjelma toteutettiin kolmena rinnakkaisena ohjelmalinjana, jotka aloitettiin yhteisillä keynote-luennoilla.
Samuel Genheden yhdisti tekoälyn, teollisuuden ja tieteen
Yksi mielenkiintoisimpia keynote-puhujia oli ehdottomasti ruotsalaisen lääkejätin, AstraZenecan keinoälytutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Samuel Genheden.
Genhedenin luento käsitteli etenkin synteettisen kemian tueksi kehitettyjä syväoppivia neuroverkkoja ja niihin liittyvää tutkimusta.
Vaikka mitään yrityssalaisuuksia luennolla ei toki paljastettu, tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet niin synteesiolosuhteiden suunnittelussa kuin retrosynteesissä ja uusien yhdisteiden valmistusreittien suunnittelussa ovat kemistin silmin hämmästyttäviä.
Tapahtuman järjestäjien yhtenä kantavana ajatuksena keynote-esitysten teemoista olivat tekoälyn kaltaiset, tiedettä, teollisuutta ja yhteiskuntaa juuri nyt voimakkaasti muuttavat teknologiset ideat, niin kutsutut disruptiiviset innovaatiot.
Konferenssin luonne oli pohjimmiltaan akateeminen, mutta Genhedenin luento osoitti mainiosti, miten nopeasti yritysmaailma ottaa vastaan akateemisilta kuulostavia ja jopa science-fictionille kalskahtavia tutkimusaiheita, jos ne voivat edetä ja luoda uutta tuottavuutta yritykselle.
Erinomaista puhetta synteettisestä ja lääkeainekemiasta
Konferenssin seitsemästä keynote-puhujasta oli yritysmaailmaa edustamassa myös DelSiTech Oy:n Mika Jokinen. Kun Genhedenin aihe käsitteli teknologisia ratkaisuja kemian haasteisiin, Jokisen esityksessä siirryttiin tapahtuman farmaseuttiseen osaan. Hän paneutui lääkeaineiden kuljetukseen kohteisiinsa injektoitavien nanopartikkelien avulla.
Vaikka ensimmäinen ajatus oli, että tässä olivat varmasti tapahtuman kaksi toisistaan kauimpana olevaa teemaa, yhteys lääketeollisuuden kautta oli väkevä.
Lääkekemia oli kantavana teemana myös konferenssin kolmannen päivän avanneessa Pittsburghin yliopiston professorin Peter Wipfin luennossa.
Wipfin esityksen anti oli erinomaista niin lääkeainekemian kuin synteettisen kemiankin kannalta.
Vaikka edellisen illan konferenssi-illallinen Turun linnassa hillitsi kuulijoiden saapumista reilusti etuajassa luentosaliin, esityksen alkaessa penkit olivat täyttyneet innokkaasta yleisöstä.
Upea kokemus: erilaisia tutkijoita, yhteisiä teemoja
Kun aloimme puuhata FT Tuulia Tynkkysen kanssa ensimmäistä CSBC-konferenssia Kuopioon loppukesällä 2019, ajatuksena oli saattaa yhteen biologisilla, lääketieteellisillä, farmaseuttisilla ja ympäristötieteellisillä aloilla kemiaa hyödyntäviä tutkijoita, opiskelijoita ja yrityksiä.
Seuraavina vuosina tuli muutamia kertoja mieleen, että tuolloinen nimen kehittelyidea Biological Challenges oli jonkinlainen enne. Muistammehan kaikki, millainen oli kesäkuun alku vuonna 2020. Konferensseja ei hirveästi tarvinnut järjestää ”biologisten haasteiden” johdosta.
Vaikka vuoden 2020 konferenssi toteutui vasta kesäkuussa 2022 kahden siirtämisen jälkeen, oma kokemukseni kaikkien kolmen konferenssin järjestämisessä mukana olleena on ollut upea.
Tapahtumat ovat tuoneet yhteen hyvin erilaisia tutkijoita, jotka ovat löytäneet yllättävästi yhteisiä teemoja tutkimuksissaan. Kohtaamispaikkana CSBC on toiminut erinomaisesti.
Konferenssissa on sekä ripaus vanhaa tunnelmaa NMR-konferensseista ja synteettisen kemian kevättapaamisista että uusien ja vieraiden teemojen viehätystä Kemian päivien tapaan monitieteisine keskusteluineen. Mukana on myös paljon uusia tuulia kansainvälisten ja kotimaisten puhujien ja osallistujien myötä.
Konferenssi jää tauolle ja antaa vuonna 2025 tilaa Oulussa järjestettävälle EUROMAR-tapahtumalle. Odotan jo innolla vuotta 2026 ja silloin mahdollisesti seuraavaa CSBC-tapahtumaa.
Artikkelin kirjoittaja Juri Timonen vastasi tapahtuman tieteellisestä sisällöstä. Hänen tieteenalansa on synteettinen lääkeainekemia, ja hän työskentelee vanhempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa sekä dosenttina Helsingin yliopistossa.
