Teksti Anni Turpeinen, kuvat Teemu Kuusimurto
Nurmikosta proteiinit ruokapöytään ja solumaatalous viennin veturiksi. Näitä mahdollisuuksia luodaan VTT:ssä. Pärjäämmekö isompien maiden joukossa uuselintarvikemarkkinassa?
”Uuselintarvikkeet ovat tuomassa lupaavia ratkaisuja ruoka- ja ilmastokriisiin”, sanoo tutkimustiimin vetäjä Kaisu Riihinen.
Innovatiivisia uuselintarvikkeita ovat esimerkiksi laboratoriossa kasvatettu liha, mung-pavusta eristetty proteiini ja hyönteiset. VTT:ssä kehitetään solumaatalouden eli bioteknologian keinoja valmistaa elintarvikkeiden ainesosia.
”Mikrobit ja hiivat ovat hyviä solumaatalousjuhtia, jotka väsymättä tuottavat esimerkiksi proteiinia tai rasvaa. Tekniikka tarjoaa mahdollisuuden tuottaa ravintoa tehokkaammin ja vähentää ympäristövaikutuksia perinteiseen maatalouteen verrattuna”, Riihinen sanoo.
Sienirihmastoa jogurttiin, nyhtönurmea nälkään
Solumaatalouden tuotteista markkinoilla on Yarrowia lipolytica -hiivabiomassaa, joka suunnattiin aluksi ravintolisäksi painonhallintaan. Nyt se on uuselintarvikeluvalla sallittu useissa tavanomaisissa elintarvikkeissa.
Uuselintarvikeprosessin on käynyt läpi myös siitakkeen eli Lentinula edodes -rihmaston avulla fermentoitu herne-riisiproteiini. Sitä voi lisätä vaikkapa leipätuotteisiin, valmisaterioihin ja jogurttipohjaisiin elintarvikkeisiin.
”Suurimmat esteet liittyvät lainsäädäntöön ja ihmisten suhtautumiseen.”
Nurmikasveista timotei ja puna-apila ovat VTT:n uuselintarvikkeisiin keskittyneen tutkimusryhmän suurennuslasin alla. Niiden proteiinissa on ainesta ihmisravinnoksi.
Myös öljykasvit ovat monen uuselintarvikkeisiin liittyvän innovaation siemen. Rypsistä ja rapsista eristetty siemenjauhe on suomalaisen kehitystyön tulos, joka tuli markkinoille vuonna 2023. Jauhetta on lupa käyttää esimerkiksi viljapatukoissa, leivissä ja aamiaisviljatuotteissa.
Lue myös: Sijoittaja Lauri Reuter kertoo reseptinsä
Solumaatalouden kärkimaa
”Suomi on maailmanlaajuisesti solumaatalouden tutkimuksen kärkimaita. Suomi ja muut Euroopan maat ovat kuitenkin jäämässä uuselintarvikemarkkinoissa muun maailman jalkoihin, sillä EU:n elintarvikeviranomaisen hyväksyntäprosessin hitaus kankeuttaa uusien tuotteiden pääsyä markkinoille”, Riihinen kertoo.
Peruna olisi uuselintarvike, jos se tulisi markkinoille nyt. Vihreiden perunoiden sisältämät haitalliset glykoalkaloidit rajaisivat käyttöä elintarvikkeissa.
”Suurimmat esteet uuselintarviketuotannossa liittyvät lainsäädännön lisäksi ihmisten asenteisiin. Luonnollisesti uuselintarvikkeen hajun, maun ja ulkonäön pitää olla sellaisia, että kuluttajat hyväksyvät ne.”
VTT:llä seurataan tarkasti kuluttajatarpeita ja ruokatrendejä, ja uudet projektit sivuavat niitä.
”Uuselintarvikkeen matka ideasta markkinoille kestää karkeasti arvioiden viitisen vuotta. Uskon, että enää 5–10 vuoden päästä uuselintarvikkeet eivät ole enää niin oudoksuttavaa ravintoa kuin nyt”, Riihinen sanoo.
Lue myös: Miksi syömme vain muutamaa ruoka-ainesta, kun tarjolla olisi 70 000 syötävää kasvia?
Tutustu aiheeseen Chembio-messuilla
- Kaisu Riihinen esiintyy Kemian päivien seminaarissa 10.4.2024.
- Seminaari: Uusien elintarvikeinnovaatioiden haasteet EU:ssa.
- Kaisu Riihisen esitys: Potentiaaliset uuselintarvikkeet – laboratoriosta ruokapöytään klo 13.45. Hän osallistuu myös paneeliin, joka alkaa klo 14.30.
