Teksti Kemia-lehti, kuvat Austin Ban/ Unsplash
Puunjalostuksesta syntyvä pöly voi olla raaka-ainetta, joka edistää merkittävästi kotimaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
Åbo Akademin johtamassa hankkeessa tutkitaan puujalostuksen sivutuotteena syntyvän pölyn arvoa. From Dust to Value (D2V) – Circular bio-based residues -hankkeessa mekaanisen puunjalostuksen ja kemianteollisuuden toimijat tutkivat yhdessä puukuitujen ja niiden prosessoinnissa syntyvän jätteen potentiaalia kemianteollisuuden fossiilisten raaka-aineiden korvaajana.
Hankekumppanit tuottavat tietoa kestävistä menetelmistä, materiaaleista ja prosesseista vastatakseen asiakkaiden, yhteiskunnan ja teollisuuden kysyntään.
Hankkeen odotetaan myös edistävän YK:n raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyyttä sekä toimitusketjujen elinkaari- ja ympäristötehokkuutta koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden täyttymistä.
Samasta raaka-aineesta useita lopputuotteita
From Dust to Value -hanketta johtavat Åbo Akademin luonnonmateriaalitekniikan laboratorion uusiutuvien materiaalien kemian professori Chunlin Xu ja orgaanisen kemian professori Patrik Eklund.
Tulosten odotetaan edistävän merkittävästi kotimaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä, ja ne liittyvät myös olennaisesti puuperäisten jätevirtojen kestävää käyttöä koskevan kansallisen strategian laatimishankkeeseen.
Hiontapöly voidaan muuntaa biopohjaisiksi hartseiksi, joista valmistetaan hiekkapaperia.
”Hanke on linjassa EU:n ja kansallisen tason biokiertotalousaloitteiden kanssa, ja se tukee vihreää siirtymää konkreettisten tavoitteiden kautta. Etsimme yhteistyössä ratkaisuja asiakkaiden esiin nostamiin tarpeisiin ja kehitämme osaamista, menetelmiä ja prosesseja, joita tarvitaan useampien lopputuotteiden tuottamiseen samasta raaka-aineesta tehokkaan biokonversion avulla. Hankekumppanit odottavat innolla yhteistyötä uusien innovaatioiden parissa”, professori Xu kertoo.
Lue myös: Ilkka Kilpeläinen: Suomi on puupohjaisten kuitukeksintöjen suurvalta
Pöly on haitta ja mahdollisuus
Hankkeessa tehdään yhteistyötä Mirkan SHAPE-ohjelman ja Kiillon SUPER Healthy Buildings -hankkeen kanssa.
”Mirkassa tutkitaan hiontapölyn hyödyntämistä biopohjaisten tuotteiden raaka-aineena. Hiontapöly on yrityksen tuotteiden tavallinen sivutuote, joka aiheuttaa mahdollisten terveyshaittojensa vuoksi haasteita niin Mirkalle kuin teollisuudelle yleisesti. Se myös lisää kasvihuonekaasupäästöjä”, kertoo Mirkan kehityskemisti Monireh Imani.
”D2V-hankkeessa kehitetyn innovatiivisen menetelmän avulla hiontapöly voidaan muuntaa biopohjaisiksi hartseiksi, joista voidaan puolestaan valmistaa ympäristöystävällisempiä ja vähähiilisempiä hiontatuotteita, kuten hiekkapaperia. Aloite on linjassa Mirkan Veturi SHAPE-hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on kehittää kestäviä ja vihreitä materiaaleja tulevaisuuden tarpeisiin”, Monireh Imani sanoo.
Business Finlandilta miljoona euroa
Hanke kestää elokuun 2026 loppuun. Business Finland rahoittaa sitä runsaalla miljoonalla eurolla.
Åbo Akademin, Mirka Oy:n ja Kiillon lisäksi hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Woodly, Tonester Ltd, GVK Coating Technology, Cajo Technologies, Boreal Bioproducts ja Fiberwood.
Lue myös: Nanosellua jääkaapissa ja uusia yhteistyökuvioita elokuvajuhlilla
