Teksti Kemia-lehti, kuva Jyväskylän yliopisto
Yliopistot saavat 255 miljoonaa euron lisärahoituksen tohtorikoulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on Suomen osaamisen kasvattaminen ja turvaaminen. Miljoonia saavat muun muassa syöpälääketieteen ja tekoälyn pilotit.
Parlamentaarinen TKI-työryhmä totesi loppuraportissaan 2022, että Suomeen tarvittaisiin vuosittain yli 2 000 tohtoria tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tavoitteesta ollaan jäljessä: vuonna 2022 tohtorintutkinnon suoritti yhteensä 1 623 henkilöä.
Nyt tohtorimäärää halutaan nostaa lisärahoituksen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen kehittämisen pilotointiin vuosina 2024–2027.
”Suomi tarvitsee yhä enemmän tutkijan koulutuksen saaneita huippuosaajia. Uuden tohtoripilotin avulla parannamme kansainvälistä kilpailukykyämme ja luomme edellytyksiä tutkittuun tietoon pohjautuville innovaatioille”, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala sanoo.
Tohtoreita myös yrityksiin
Tohtorikoulutuksen pilotoinnin tavoitteena on esimerkiksi lisätä tohtoreiden määrää Suomessa niin, että huomioidaan osaamisen huoltovarmuus.
Tavoitteena on myös lisätä tohtoreiden työllistymistä yhteiskunnan eri sektoreille. Koulutuspilotteihin osallistuu monia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.
”Emme kouluta tohtoreita vain yliopistojen palvelukseen. Tavoitteena on, että yhä useampi tohtori työskentelee jatkossa myös yrityksissä. Muualla Euroopassa tohtoreiden osaamista hyödynnetään Suomea laajemmin. Olemme takamatkalla ja hukkaamme potentiaaliamme”, Sari Multala muistuttaa.
”Tavoitteena on, että yhä useampi tohtori työskentelee jatkossa myös yrityksissä.”
Rahaa matematiikkaan, tekoälyyn ja kvanttitutkimukseen
Tohtorikoulutuspilotit valittiin Suomen Akatemian toteuttaman kansainvälisen arvioinnin perusteella.
Tuhannesta tohtorikoulutuspaikasta 800 kohdistettiin Suomen Akatemian lippulaivaohjelman aloille ja 200 vapaasti haetuille aloille. Lippulaivaohjelman yhdeksän pilottiohjelmaa sai rahoitusta yhteensä 204 miljoonaa euroa ja muut kuusi pilottia 51 miljoonaa euroa.
Suurimman rahoituksen eli noin 39 miljoonaa euroa sai syöpälääketiedettä käsittelevä lippulaivapilotti, Doctoral Education Pilot in Precision Cancer Medicine. Sen vetovastuussa on Helsingin yliopisto.
Matematiikkaan keskittyvä pilotti Doctoral Education Pilot for Mathematics of Sensing, Imaging and Modelling sai noin 26 miljoonaa euroa. Pilottia vetää Itä-Suomen yliopisto.
Tekoälyyn keskittyvä lippulaiva Finnish Doctoral Program Network in Artificial Intelligence sai noin 26 miljoonaa euroa. Kvanttitutkimusta kehittävä Quantum-lippulaiva sai noin 23 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset aloittavat elokuussa
Tohtoripilotit toteutetaan yliopistojen vetämissä konsortioissa, joissa on mukana yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Rahoitus kohdennetaan kuitenkin vain yliopistoille. Kaikki tekevät yhteistyötä tohtorikoulutuksen kehittämiseksi ja käytäntöjen uudistamiseksi.
Yliopistoihin otetaan yhteensä tuhat väitöskirjatutkijaa kolmen vuoden määräaikaisiin työsuhteisiin suorittamaan tohtorin tutkintoa. Paikat aukeavat haettaviksi keväällä 2024 ja ensimmäiset väitöskirjatutkijat aloittavat työnsä elokuussa 2024.
Rahoitus jaettiin 12 suomalaiselle yliopistolle. Yhden tohtorikoulutuspaikan saama rahoitus on 255 000 euroa.
Eniten rahoitusta sai Helsingin yliopisto, noin 60 miljoonaa euroa. Sen turvin yliopisto kouluttaa 236 uutta tohtoria. Aalto-yliopisto sai 178 tohtorikoulutuspaikkaa ja niihin rahaa noin 45 miljoonaa euroa. Turun yliopisto sai puolestaan 136 paikkaa ja noin 35 miljoonaa euroa.
Lue lisää: OKM, Yliopistoille lisärahoitus tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseen
