Pihka tuhoaa koronaviruksen muovipinnoilta

Teksti Kemia-lehti, kuva Jyväskylän yliopisto

”Pihkalla käsitelty muovi toimii lupaavana ehdokkaana antiviraaliseksi pinnaksi”, kertoo professori Varpu Marjomäki. 

Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki.
Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen ryhmä tutkii, miten erilaiset pinnat ja materiaalit voivat heikentää virustautien leviämistä.

Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen ryhmä tutkii, miten erilaiset pinnat ja materiaalit voivat vaikuttaa virustautien leviämiseen. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin pihkan ainesosan tehoavan koronaviruksiin ja vähentävän voimakkaasti näiden infektiokykyä muovipinnoilla.

”Virukset säilyivät yli kaksi vuorokautta muovipinnoilla, joita ei ollut käsitelty ollenkaan. Pihkaa sisältävä muovipinta taas osoitti hyvää viruksenvastaista vaikutusta jo viidentoista minuutin kuluessa ja erinomaista tehoa kolmenkymmenen minuutin kuluttua käsittelystä”, Varpu Marjomäki kertoo.

Uusia biopohjaisia ja antimikrobisia suojavarusteita

Professori Marjomäen vetämä tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa BIOPROT-projektia, jonka tavoitteena on kehittää uusia ja kestävän kehityksen mukaisia materiaaliratkaisuja infektioiden torjuntaan. Projekti keskittyy erityisesti hengitys- ja kirurgisiin suunenäsuojaimiin sekä teollisuuden käyttöön tuleviin uudelleenkäytettäviin suojaimiin. Projektin odotetaan parantavan tuotteiden ja materiaalien omavaraisuutta Euroopassa.

”Suomesta löytyy tehokkaita, luonnosta peräisin olevia antiviraaleja, joita voidaan hyödyntää maskien ja pintojen funktionalisoinnissa. Näin saadaan luotua uusia tuotteita, joita voi hyödyntää varautumisessa tulevia pandemioita ja epidemioita vastaan”, professori Marjomäki sanoo. 

Marjomäen tutkimusryhmä kehittää biopohjaisia ​anti​viraaleja materiaaleja yhdessä yritysten, kuten suomalaisen Premix Oy:n, kanssa. Uudesta tiedosta on hyötyä sekä kuluttajille että teollisuudelle.

”Antiviraalisuutta voi hyödyntää esimerkiksi ravintoloissa, päiväkodeissa, julkisessa liikenteessä ja kaupoissa. Näissä tiloissa on paljon pintoja, joilla virukset voivat elää pitkään ja pääsevät helposti leviämään”, Marjomäki kertoo.

BIOPROT-hankkeessa on mukana kuusi yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä useita yrityksiä. Hanketta koordioi LUT-yliopisto.

Lue lisää:

Professori Varpu Marjomäen Host-pathogen interactions – virus infection mechanisms and antiviral development -tutkimusryhmä

BIOPROT-hanke

Kirjaudu sisään

* pakollinen kenttä