Teksti Marja Ollakka Kuvat Maarit Kytöharju
Susanne Wiedmer on tuore Helsingin yliopiston analyyttisen kemian professori. Hänestä akateemisen uran tekijän on tärkeää työskennellä myös teollisuudessa ja valtion on tuettava yhteistyötä. Mikä on Wiedmerin tausta ja mitä hän tahtoo saada aikaiseksi?
Työni on erittäin monipuolista, haastavaa ja hauskaa. Pidän maisteritason luentokursseja instrumenttianalytiikan erotustekniikoista (kromatografiaa ja kapillaarielektrofoeesia), ohjaan ja tarkistan maisteritutkielmia, teen tutkimusta ja ohjaan laboratoriossa tutkijoita sekä osallistun aktiivisesti kandi- ja maisteriohjelmien kehittämiseen.
Haluan ylläpitää analyyttisen kemian korkeatasoista osaamista Suomessa, koska sekä teollisuudessa että akateemisissa ympäristöissä tarvitsemme jatkossakin korkeasti koulutettuja analyyttisen kemian osaajia.
Vapaa-ajallani osallistun aktiivisesti Suomen Tiedeseuran sekä Suomen Kemistien seuran (Finska Kemistsamfundetin), Kemian opetuksen jaoston sekä Suomen Kromatografiaseuran toiminnan kehittämiseen. Lisäksi harrastan urheilua, pelaan käsipalloa II. divisioonassa.
Minkä asian haluaisit muuttaa Suomessa?
Toivoisin, että Suomen valtio ymmärtäisi, että ilman korkeatasoista perustutkimusta ja opetusta emme voi kehittää uusia kemia-aiheisia ratkaisuja teollisuuteen. Haluaisin myös luoda parempaa yhteistyötä Suomen kemianteollisuuden ja korkeakoulujen välille. Sen tuloksena voi syntyä tulevaisuuden kemian tekijöille uusia urapolkuja ja mahdollisuuksia.
Tutkimusta ei voida tehdä ilman rahoitusta, eikä teollisuus voi ratkaista monimutkaisia tutkimukseen liittyviä haasteita ilman akateemista tutkimusta.
”Eri tieteenalojen yhteistyö on tutkimusalallani erityisen tärkeää.”
Mitä itse tutkit?
Tutkin biomimeettisiä membraaneja eli keinotekoisia kalvoja, jotka jäljittelevät solukalvojen ominaisuuksia ja toimintaa. Keinotekoisia solukalvoja on käytetty pitkään esimerkiksi liposomien ja nanolipidivesikkeleiden muodossa kuljettamaan lääkeaineita kehossa.
Biologisia kalvoja jäljittelevien kalvojen luominen voi parantaa lääkinnällisten laitteiden biologista yhteensopivuutta ja vähentää hylkimisriskiä, kun ne istutetaan elimistöön. Lisäksi keinotekoisia kalvoja voidaan käyttää sellaisten antureiden luomiseen, jotka reagoivat tiettyihin biologisiin merkkiaineisiin. Näin on mahdollista kehittää erittäin herkkiä diagnoosivälineitä.
Eri tieteenalojen yhteistyö on tutkimusalallani erityisen tärkeää. Jotta voimme rakentaa toimivia järjestelmiä keinotekoisten solukalvojen tutkimiseen, tarvitsemme kemian, biologian, lääketieteen ja teknologian asiantuntijoita. Mielenkiintoista on myös, että tekoälyä voidaan hyödyntää jo kaikilla tutkimusaloilla.
Millainen on urapolkusi ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet urakehitykseesi?
Olen erittäin tyytyväinen, että opiskelin ensin maisteriksi orgaanisesta kemiasta ennen kuin siirryin professori emerita Marja-Liisa Riekkolan ryhmään tekemään tohtoriopintoja analyyttisesta kemiasta Helsingin Yliopiston kemian osastolle.
Kemian eri osa-alueiden yhdistelmä antoi minulle edellytykset ymmärtää paremmin laajoja kokonaisuuksia. Väitökseni jälkeen olin vajaan vuoden postdoc-tutkijana Yhdysvalloissa Indianan yliopistolla emeritusprofessori Milos Novotnyn ryhmässä. Vierailu oli erittäin tärkeä tutkimustyöni kannalta, mutta myös siksi, että sain hyvän ensikosketuksen kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön ja opin tuntemaan tutkijoita eri puolilta maailmaa.
Olin väitökseni jälkeen Suomen Akatemian rahoittamissa projekteissa ensin tutkijatohtorina ja sitten akatemiatutkijana.
Akatemiatutkijaprojektini loppuvaiheessa minusta tuli ensin yliopistolehtori bioanalyyttisessa kemiassa ja sen jälkeen ruotsinkielisessä opetuslaboratoriossa. Tämä oli minulle tärkeä vaihe ruotsinkielisen kemian opetuksen kehittämisen kannalta. Olin mukana käynnistämässä kaksikielistä (suomi–ruotsi) tutkinto-ohjelmaamme.
Vuonna 2018 siirryin Ardilla Technologies Oy:lle laadunvarmistusjohtajaksi. Siellä opin neljässä vuodessa todella paljon kemian valmistusprosesseista teollisuusskaalassa sekä laadunvarmistuksesta, markkinoinnista ja myynnistä.
Mielestäni jokaisen akateemisen uran tekijän olisi tärkeää työskennellä myös teollisuudessa. Huhtikuussa 2022 minusta tuli analyyttisen kemian professori, ja elokuussa 2022 siirryin takaisin Helsingin yliopiston kemian osastolle.
”Ruotsin kielen osaaminen on varsinainen valttikortti.”
Mikä on ollut urasi merkittävin saavutus tähän mennessä?
Pidän professuuria tärkeimpänä, minulle on suuri kunnia saada toimia maamme isoimman yliopiston analyyttisen kemian professorina. Toinen tärkeä saavutus on kemian kaksikielisen tutkinto-ohjelman käynnistäminen. Siitä minulle myönnettiin 2018 Helsingin Yliopiston Svenska Ärendens bragdpris. Oli hienoa saada virallinen kiitos siitä työstä.
Pidit juhlaluentosi 13.12.23 ruotsiksi. Mikä on ruotsin kielen merkitys kemian opiskelussa Suomessa?
Helsingin yliopisto on maamme ainoa yliopisto, jossa on kaksikielinen suomi–ruotsi kemian tutkinto-ohjelma. Kemian osasto tarjoaa suurimman osan kemian pakollisista kandidaatin kursseista ruotsiksi.
Ruotsin kielen taito ja kemiallisen terminologian tuntemus luovat tutkinnon suorittaneille uusia mahdollisuuksia Pohjoismaissa niin akateemiselle uralle kuin myös markkinointiin, myyntiin, neuvontaan ja koulutukseenkin. Ruotsin kielen osaaminen on varsinainen valttikortti, koska kemianteollisuus – varsinkin lääketeollisuus – on merkittävä ala Tanskassa ja Ruotsissa.
Mitä haluaisit sanoa kemian alaa harkitseville nuorille?
Jos olet kiinnostunut ympäristö- ja energiakysymyksistä ja haluat vaikuttaa tulevaisuuteen, kannattaa hankkia osaamista luonnontieteistä.
Kemian yliopistotutkinto antaa valtavat mahdollisuudet luoda uraa sinua eniten kiinnostavilla aloilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Mitä enemmän opit kemiaa, sitä kiinnostavammaksi aihe muuttuu!
