Teksti Tiina Piira, kuvat Pia Inberg
Suomessa ollaan parhaillaan tekemässä uraauurtavia vetyhankkeita, mutta ollaanko täällä valmiina? Kemiallisteknillisen yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Piira pohtii lupamenettelyitä ja Suomen mahdollisuuksia maailman isojen joukossa.
Vety on minulle mieluisa puheenaihe. Siitä keskustellaan meillä perhepiirissä ja työpaikalla. Osallistun vetytoimijoiden yhteenliittymän, Vetyklusterin toimintaan etenkin turvallisuus- ja regulaatiotyöryhmissä. Ryhmiin kuuluu eri alojen asiantuntijoilta. Työryhmissä ideointi on todella antoisaa ja hedelmällistä.
Vetyinto on valtava, mutta itselläni on siihen liittyen myös epäilyksiä ja toiveita.
Viranomaisten ohjeet vetyalan toimijoille ovat valmistumassa myöhään siihen nähden, että asiat ovat jo edenneet pitkälle. Tukesin ohjeita odotetaan loppuvuonna.
Paljon puhutaan myös lupakäsittelyn hitaudesta. Yritysmaailma viestii, että lupamenettelyjä pitää sujuvoittaa ja nopeuttaa.
Asialla on toinenkin puoli. Kovan hypetyksen vallassa kaikki haluavat oman siivunsa, ja vetybisnes vetää puoleensa myös nopeita voittoja tavoittelevia toimijoita. Kaikilla ei ole riittävää kokemusta ja ymmärrystä vedyn luonteesta.
”Suositaan suomalaista vetyteknologiaa muuallakin kuin juhlapuheissa. ”
NYT OLLAAN TEKEMÄSSÄ uraauurtavia hankkeita. Vety ei ole ihan vaaraton aine. Lupamenettelyiden läpi ei saa lipsahtaa hankkeita, joissa ollaan liikkeellä kevein perustein. Lait ja säännöt koskevat kaikkia, eikä niitä saa kiireessäkään ohittaa.
Lupia kuitenkin tarvitaan nykyistä nopeammin. Pitäisiköhän aluehallintovirastoihin palkata lisää henkilökuntaa? Mietin myös, voitaisiinko hakemusten arvioinnissa käsittelyä jotenkin automatisoida.
Lupien hakijat voivat myös itse vaikuttaa etenemiseen tekemällä hakemukset huolellisesti. Toimintaa nimittäin hidastavat epätäydellisesti tehdyt hakemukset, joihin viranomaisten on pyydettävä lisäselvityksiä.
SUOMI ON PIENI TEKIJÄ. Onko meillä mahdollisuuksia nousta kansainvälisesti merkittäväksi vetytaloudeksi? Miksei. Olihan pieni Suomi myös paperin ja sellun jättiläinen. Meillä on vedyn raaka-aineita yllin kyllin: vettä ja edullista sähköä.
Toivon kuitenkin, ettei Suomesta tule periferia, joka on vain raaka-aineen viejä. Vedyn kuljettaminen tuhansien kilometrien päähän kaasuna saati nesteytettynä ei ole järkevää. Kun onnistumme tekemään vetyä Suomessa helposti ja halvalla, se kannattaa myös jalostaa täällä.
SUOMESSA KEHITETÄÄN parhaillaan vetyteknologiaa. Kun sitä pian on tarjolla, suositaan kotimaista oikeasti eikä vain juhlapuheissa. Suomalainen teknologia on arvostettua, laadukasta ja vastuullisesti valmistettua – sitä meidän pitää rummuttaa maailmalla isojen keskellä.
Maapallon resurssit ovat rajalliset. Hiilineutraalisuustavoitteisiin on päästävä. Päästöttömällä energialla tehty sähkö, jolla tehdään vetyä, on vaihtoehtojen parhaimmasta päästä.
Lue myös: Vireillä on kymmeniä vetyhankkeita, ue mitä ja missä
